Ilves

Ilves

Lynx lynx

Ilves on yksi laajimmalle levittäytynyt kissaeläin. Talvella hangelle ilmestyvät isot ja pyöreät tassunjäljet ja keväisinä öinä kuuluva äänekäs mouruaminen paljastavat ilveksen reviirin. Ilvekset liikkuvat lähes parikymmentä kilometriä yössä ja reviirit voivat olla yli tuhannen neliökilometrin laajuisia. Muiden kissojen tavoin se pystyy vetämään kyntensä piiloon.

 

Tehokas lisääntyjä

Nuoret ilvekset elävät mielellään ryhmässä. Vanhat ilvekset elävät luonnossa yksinään, mutta tarhassa voidaan pitää pariskuntaa yhdessä ympäri vuoden. Ilves tekee pesänsä yleensä louhikkoon tai kallionkoloon. Ilveksen kiima-aika on helmi-maaliskuussa, ja 2-3 pentua syntyy jo touko-kesäkuussa. Pennut viettävät emonsa luona noin vuoden, jonka jälkeen ne itsenäistyvät. Yleensä ilvesnaaras saa pentuja joka vuosi. Ilves onkin tehokas lisääntyjä, ja meidän pedoistamme vain susi lisääntyy tehokkaammin. Ilvesuros ei tee pahaa poikasilleen. Se jopa osallistuu poikasten hoitoon, vaikkei olekaan yhtä ahkera kuin ilvesemo.

 

Arka eläin

Ilves liikkuu hämärällä. Eläin on arka, ja sen kohtaaminen luonnossa on todella harvinaista. Ilves suosii vaikeakulkuista louhikko- ja mäkimaastoa. Se voi myös kiivetä tarpeen tullen puuhun. Ilveksellä ei ole luontaisia vihollisia, mutta se ei ole mielellään läheisessä tekemisissä suden kanssa. Vahvat takajalat mahdollistavat pitkät loikat sekä eteenpäin että ylöspäin.

 

Ilveksen eri värimuodot

Ilveksen täplikäs turkki toimii loistavan suojavärinä; täplät hävyttävät eläimen ulkomuotoa. Kesäisin ilveksen turkki on ohuempi ja punertava, talvisin taas huomattavasti paksumpi ja vaaleanharmaa.

Tiesitkö, että jokaisella ilveksellä on turkissaan yksilöllinen täpläkuviointi? Tätä voidaan hyödyntää yksilöntunnistuksessa mm. riistakameroiden avulla. Erivärisille ilveksille on annettu omat nimityksensä:

Kissailves on pilkullisin.

Kettuilveksellä on pilkkuja vain jaloissa.

Susi-ilveksellä on isoja epäselviä värilaikkuja ja selässä kaksi mustaa juovaa.


Yllätys

Ilves on äänetön liikkuja. Se saalistaa vaanimalla ja tekemällä yllätysloikan saaliinsa kimppuun. Se voi myös odotella piilossa saaliin lähestymistä ennen kuin hyökkää tämän kimppuun. Ilves siis tarvitsee elinympäristökseen alueen, joka on tarpeeksi suojaisaa väijymiselle. Ilveksen ravinto koostuu lähes yksinomaan lihasta. Sen tärkeintä ravintoa ovat pienet hirvieläimet ja jäniseläimet. Lisäksi ilves syö kanalintuja ja pikkujyrsijöitä, jos onnistuu sellaisen saamaan kiinni. Joskus pedon kynsiin saattaa jäädä kettukin. Toisinaan ilves piilottaa saaliinsa, mutta saaliin äärelle palaaminen on epävarmaa. Lämpimämmässä ilmastossa ilves pystyy hyödyntämään saaliinsa tarkemmin, kuin pohjoisen kovissa pakkasissa. Talvella se ei pysty hyödyntämään jäätynyttä lihaa, sillä sen hamat ja leuat eivät ole tähän tarpeeksi vahvat. Tämän vuoksi ilves ei talvella juurikaan vieraile haaskoilla.

 

Näkee hyvin hämärässä

Ilveksellä on tarkka kuulo ja näkö, kuten muillakin kissoilla. Sen hajuaisti on heikompi, josta kertoo lyhyt kuono. Muiden kissojen tavoin ilves näkee myös pimeässä. Kissaeläimillä on herkkä tuntoaisti, jolla ne tunnustelevat ympäristöään. Tärkeimmät tuntokarvat ovat viikset, lisäksi tuntokarvoja sijaitsee leuan alla, silmien yläpuolella ja etujaloissa.

 

Töpö häntä

Yleensä kissaeläimillä on pitkä häntä. Pitkä häntä auttaa tasapainon säilyttämisessä. Kissaeläimillä, jotka kiipeilevät puissa (esimerkiksi leopardi) tai jyrkissä maastoissa (esimerkiksi lumileopardi), on pitkä häntä. Pitkä häntä auttaa myös kissaeläimiä, jotka metsästävät juoksemalla saaliseläimen kiinni. Esimerkiksi gepardi käyttää häntäänsä mutkitellessaan kovassa vauhdissa saaliin perässä. Ilves elää metsissä varsin tasaisessa ympäristössä. Lisäksi se metsästää yllättämällä saaliinsa ja loikkaamalla tämän päälle. Niinpä ilves ei tarvitse pitkää häntää tasapainoilussa eikä metsästämisessä, joten evoluution myötä sille on jäänyt vain pieni häntä. On mahdollista, että satojen tuhansien vuosien saatossa ilveksen häntä voi kehityksen myötä hävitä kokonaan. Lyhyelläkin hännällä voi viestiä mielialasta ja musta hännän kärki tekee selväksi hännän asennon pienetkin muutokset. Pystyssä oleva häntä kertoo säikähdyksestä, joskus myös itsevarmuudesta. Jäykästi pystyssä oleva häntä voi olla varoitus muille.

 

Tervetuloa ilvestarhalle: https://www.youtube.com/watch?v=8kIvxUtjH24&t=25s

Ilveksistä

Lahko
Lahko

Petoeläimet - Carnivora

Heimo
Heimo

Kissaeläimet - Felidae

Levinneisyys
Levinneisyys

Euraasian boreaalinen havumetsävyöhyke, myös tundralta Himalajalle asti. Suomessa ilveksiä esiintyy lähes koko maassa tunturialueita ja Pohjanmaan tasaisimpia alueita lukuunottamatta. 

Ravinto
Ravinto

Jänikset, hirvieläimet, kuten valkohäntäkauris ja metsäkauris,  jyrsijät ja linnut. 

Koko
Koko

Paino 7-25 kg. Pituus 70-120 cm, säkäkorkeus 60-75 cm.

Poikasten lkm
Poikasten lkm

1-5 pentua. Kiima-aika helmi-maaliskuussa, kantoaika 60-70 vrk. 

Elinikä
Elinikä

14-20 vuotta. 

Uhanalaisuusluokitus

Image

LC eli elinvoimainen.

Asiakaspalvelu

Karhunkierros 150, 63700 Ähtäri
030 62150
info@ahtarizoo.fi

Myyntipalvelu

Karhunkierros 150, 63700 Ähtäri
Arkisin klo 9-16
030 621 5444
sales@ahtarizoo.fi

Seuraa meitä