Ähtäri Zoo – Siellä luonto kohtaa sinut

AUKIOLOAJAT 2017

  Ähtäri Zoo  Ähtäri Zoo Kotieläintila
14.08.2017-29.10.2017 klo 10-16  klo 10-16 
30.10.2017-31.12.2017  klo 10-14   
 

Zoo- kierroksella voi viipyä vielä lipunmyynnin sulkemisen jälkeen. Ei koske kotieläintilaa.

 

PÄÄSYLIPUT 2017

Ähtäri Zoo 1 hlö 4 hlö:n kimppalippu 5 hlö:n kimppalippu 6 hlö:n kimppalippu   ryhmä/hlö
14.8.2017-31.12.2017  11,00 38,00 47,00 56,00  9,00 

 

Ähtäri Zoo
Kotieläintila
1 hlö 4 hlö:n kimppalippu 5 hlö:n kimppalippu 6 hlö:n kimppalippu   ryhmä/hlö
14.8.2017-31.12.2017 8,00 29,00 35,00 41,00  6,00 

 

Yhteislippu 1 hlö 4 hlö:n kimppalippu   5 hlö:n kimppalippu 6 hlö:n kimppalippu   ryhmä/hlö
14.8.2017-31.12.2017  15,00 55,00 68,00 81,00  13,00 

Ryhmähinnat edellyttävät väh. 20 hlön ryhmää (ei koske pientä luokkaa), etukäteisvarausta (tilausvahvistus) ja yhteismaksua/-laskua. Ryhmänjohtaja ja kuljettaja pääsevät sisään veloituksetta. Päiväkotiryhmissä jokaista kolmea päiväkotilasta (3-6 vuotta) kohden pääsee yksi aikuinen veloituksetta. Alle 3-vuotiaat lapset veloituksetta.

 

Vuosikortti 45,00 €/hlö
Vuosikortti on voimassa ostopäivästä vuoden eteenpäin. Vuosikortin haltijalla on vapaa sisäänpääsy Ähtäri Zoohon ja Ähtäri Zoo Kotieläintilalle aukioloaikojen mukaisesti.

 

Ähtäri Zoo Camping -leirintäalueen hinnat löydät täältä

 


Vapaaliput voimassa vuoden 2017 loppuun

Kaikki eläinpuiston vapaaliput sekä zoo+ kotieläintila- vapaaliput ovat voimassa vuoden 2017 loppuun saakka. Vuodesta 2018 eteenpäin emme ota vastaan nykyisiä tai vanhempia vapaalippuja. Muistathan siis käyttää vapaalippusi tämän vuoden aikana!


@ahtarizoo

image1
image1
image1
image1
image1
image1

Yli 40 vuotta kansainvälistä eläinsuojelutyötä

Ähtäri Zoo avattiin 17. kesäkuuta 1973 ja se on Suomen vanhin luonnonmukainen eläinpuisto. Eläinpuisto syntyi Ähtärin kunnanjohtaja Väinö Jaakolan aloitteesta ja ensimmäinen eläin oli Köpi-niminen hirvi. Tänä päivänä puistossa on yli 50 eri eläinlajia, joista tunnettuja ovat erityisesti karhut. Suurin osa eläimistä on havumetsävyöhykkeelle tyypillisiä lajeja.

Perustamisesta lähtien Ähtärin eläinpuiston tavoitteena on ollut rakentaa eläimille tilavat ja luonnolliset elinolosuhteet. Tämän vuoksi puistossa on ensisijaisesti vain pohjoisen pallonpuoliskon havumetsävyöhykkeen lajeja. Maastoltaan ja kasvistoltaan vaihteleva 60 hehtaarin alue on antanut erinomaiset mahdollisuudet toteuttaa Euroopan eläintarhojen yhdistyksen (European Association of Zoos and Aquaria) EAZA:n perusajatuksia siitä, kuinka eläimiä on tarhattuina hoidettava. Lisäksi yksi eläinpuistojen ja -tarhojen tärkeimpiä tehtäviä on lisätä eläinlajien ja luonnon tuntemusta sekä jakaa kasvatuksellista tietoa.

Kansainvälinen eläinsuojelutyö on tärkeä osa eläintarhojen toimintaa. Eläintarhojen tavoitteena on uhanalaisten eläinten ylläpito ja niiden perimän vaaliminen. Eläintarhojen yhteistyön avulla on pystytty ylläpitämään suuri määrä lajeja, jotka olisivat muuten jo kuolleet sukupuuttoon. Vesikko on hyvä esimerkki Suomen luonnosta jo kadonneesta lajista, joka on kuitenkin saatu lisääntymään ensimmäisenä Ähtäri Zoossa.

Käytännössä kansainvälinen suojelutyö näkyy esimerkiksi eläinten siirtoina eläintarhojen välillä. Eläinten siirrot Euroopassa tapahtuvat EAZA:n jäsentarhojen kesken. Siirtojen ja tutkimustyön avulla Euroopan ja maailman eläintarhat pitävät yhdessä yllä elinvoimaista eläinkantaa.

Merkittävä osa eläinsuojelutyötä ja Ähtäri Zoon toimintaa on lisäksi opastus- ja opetustyö. Opetuksen tavoitteena on ennen kaikkea saada ihmiset arvostamaan lajeja, joilla on taustalla yli tuhatvuotinen perimä.

Zoo Club on Ähtärin Zoon ainutlaatuinen kanta-asiakasklubi. Liittymällä jäseneksi saat ainutlaatuisen Zoo Club avaimenperän, jota näyttämällä saat vaihtuvia etuja Ähtäri Zoosta ja sen yhteistyökumppaneilta. Zoo Clubilaisena kuulet myös ensimmäisenä Ähtäri Zoon tapahtumista ja tietysti klubin eduista.

Jos et ole jo jäsen, liity nyt osoitteessa www.zooclub.fi

Tämän hetken Zoo Club avaimenperäedut

Ei voimassa olevia etuja

Zoo Club avaimenperä

Jätäthän lemmikkieläimesi kotiin

Eläimemme voivat hermostua vieraan eläimen haistaessaan tai nähdessään. Myös oma lemmikkisi voi reagoida yllättävästi vieraisiin eläimiin.

Ethän ruoki eläimiä

Jokaisella eläimellä on tietty ruokavalio, jota noudattamalla eläin pysyy terveenä ja hyvinvoivana. Ylensyönti ei ole hyväksi eläimillekään.

Älä nojaa tai työnnä sormiasi eläinaitauksiin

Eläimet saattavat pitää sitä tunkeiluna ja puolustautua esim. puremalla tai potkimalla.

Älä häiritse eläimiä

Etenkin vastasynnyttäneet emot haluavat vetäytyä omaan rauhaansa poikastensa kanssa.

Älä kerää matkamuistoja luonnosta

Mikäli haluat jotakin muistoksi Eläinpuistosta, pistäydy matkamuistomyymälässämme.

Rauhoitu kuuntelemaan luonnon omia ääniä

Jätä kaikenlaiset soittimet kotiin.

Julkaistessasi kuvaamiasi kuvia/videoita muistathan mainita missä kuvat on otettu

Polkupyörät, rullaluistimet ja -laudat on syytä jättää eläinpuiston porttien ulkopuolella

Laitathan roskat roskakoreihin

Eläinpuiston alueella tupakointi on sallittu vain tarkoitukseen varatuilla paikoilla. Kaikkialla muualla puistonalueella tupakointi on ehdottomasti kielletty!

Tupakointipaikat löytyvät läheltä Saukkolaa, Kaakkolammen kahvilaa ja valkohäntäpeurojen tarhaa. Tupakointipaikat ovat selkeästi merkitty ja varustettu tuhkakupilla.

Kiitos, että kunnoitat luontoa!

Vuosien ja vuosikymmenien varrella on liikkunut huhuja ja tarinoita petoeläinten siirroista Ähtärin ja Ranuan eläinpuistoista luontoon. Nämä huhut ovat lisäämässä pelkoa ja vihaa petoeläimiä kohtaan.

Toivommekin että huhujen levittämisen sijasta ihmiset tutustuisivat tai ottaisivat yhteyttä eläinpuistoihin, joista saavat oikeaa tietoa eläintarhojen ja -puistojen (myöhemmin tekstissä eläintarhojen) tekemästä työstä tai poliisiviranomaiseen, joka selvittää asian todellisen laidan.

Kerromme sivuillamme ja tilaisuuksissa avoimesti ja totuuden mukaisesti eläintarhojen toiminnasta. Näin saamme oikeaa tietoa ihmisille ja yhteisöille joita huhut ja tarinat pelottavat tai koskettavat läheltä.

Eläintarhojen toiminta on pystyttävä erottamaan luonnon eläinkantojen hoidosta. Tarhat eivät ole missään tekemisissä luonnonvaraisten suurpetokantojen kanssa.

Eläinkantojen ylläpito eläintarhoissa

Kaikkien eläinten lisääntymistoiminta perustuu valvottuihin eläintarhojen ylläpitämiin eläinkortistoihin ja kunkin eläinlajin koordinaattorin ylläpitämiin kantakirjoissa oleviin yksilötietoihin. Koordinaattori pitää kantakirjatietoja yllä ja ohjaa uudet siitoseläimet jatkamaan sukua valitsemaansa tarhaan. Koordinaattoreita on kaikille eläinlajeille ja useilla koordinaattoreilla voi olla useampia lajeja hoidettavanaan.

Susien lisääntyminen eläintarhoissa on säädeltyä, kuten monien muidenkin tarhoissa helpoimmin lisääntyvien lajien kohdalla. Susiyksilöitäkin siirretään tarhojen välillä, tästäkin huolimatta muodostuu tarhassa konfliktitilanteita susien laumakäyttäytymisen vuoksi. Pahimmissa tapauksissa yksilö on tappelun vuoksi jouduttu siirtämään erilleen hoitoa varten. Eläinlääkärin hoidon jälkeen joudutaan pohtimaan tilannetta ja vammojen ollessa vakavia, susi joudutaan lopettamaan eläinsuojelullisista syistä. Suden palauttaminen takaisin laumaan onnistuu harvoin ja tilanne, jossa susi saatetaan joutua lopettamaan, on normaalia laumankäyttäytymisen tuomaa ongelmaa tarhaolosuhteissa.

Luonnossa samassa tilanteessa vapaana elävä susi voi menehtyä tai joutuu etsimään uutta lajikumppania ja laumaa. Se voi onnistua uuteen laumaan sopeutumisessa tai toisaalta tilanne voi muodostua yhtä kohtalokkaaksi ja se menehtyy arvojärjestystaistelussa.

Susia poistuu eläintarhoissa luontaisesti myös muiden tekijöiden vaikutuksesta kuten vanhuuden tai yksilöllisen sairauden takia. Susien keski-ikä esim. Ähtärin Eläinpuistossa on vähän alle kaksi vuotta, kun lasketaan kaikki pentuinakin kuolleet yksilöt.

Kaikkien eläinten siirrot luvanvaraisia

Eläintarhoista ei ole koskaan susia tai muitakaan suurpetoja Suomessa voinut siirtää luontoon.

Maa- ja metsätalousministeriö EI OLE KOSKAAN myöntänyt lupaa eläintarhoille susien luontoon vapauttamiseen, eivätkä myöskään eläintarhat Suomessa ole koskaan nähneet tarpeelliseksi sitä hakeakaan.

Lupien myöntäminen

Eläintarhan tarhaluvan myöntää nykyään alueen lääninhallitus. Ympäristöministeriö ja Suomen Ympäristökeskus valvovat uhanalaisten lajien siirtojen CITES-lupia. Ne antavat määräyksiä, jotka liittyvät eläinten suojeludirektiiveihin. Maa- ja Metsätalousministeriön riistaosasto valvoo riistaeläinten lainalaisuuteen kuu- luvien lajien siirtoja.

EVIRA eli Elintarviketurvallisuusvirasto puolestaan valvoo siirtoja eläintautien kannalta (TRACES-järjestelmällä) ja antaa määräyksiä valvottujen tautien varalta.

Eläinpuistomme toiminnan perusteet

Ähtärin ja Ranuan Eläinpuistojen eläinten siirrot tapahtuvat Euroopassa EAZA:n (European Association of Zoos and Aquaria) jäsentarhojen kesken, joita tällä hetkellä on yli kolme sataa. Lisäksi olemme yhteistyössä muutaman muun tarhan kanssa, jotka toimivat samoin perustein kuin EAZA:n jäsentarhat.

Ähtärin Eläinpuisto on avattu 1973 periaatteena luoda eläimille mahdollisimman luonnonmukaiset tarhat ja rakenteet. Tästä syystä Eläinpuiston eläinlajit ovat havumetsävyöhykkeen eli pohjoisen pallonpuoliskon lajeja.

Eläinpuistomme on mukana esim. maailmanlaajuisessa lumileopardien suojelussa yhdessä kaikkien eläintarhojen kanssa joissa lumileopardeja on. Olemme mukana myös Suomesta sukupuuttoon hävinneen vesikon tarhakasvatuksessa.

Eläintarhatoiminta perustuu suojeltavien ja uhanalaisten lajien ylläpitoon ja lisääntymisen aikaansaamiseen. Näiden kyseisten pohjoisten lajien kuten esim. hirvieläimiin kuuluvien metsäpeuran ja luonnosta Ähtärin Eläinpuistoon hoitoon toimitettujen sairaiden saukkoyksilöiden luontoon siirtoja on Ähtäristä tehty viimeksi 1990-luvun lopulla Maailman luonnonsäätiön WWF:n kanssa yhteistyössä. Kantojen vahvistumisen myötä siirtoja ei ole enää tehty.

Luonnonvaraisen eläimistön ja biologisen monimuotoisuuden säilymistä edistävä toiminta

Edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä

  • ylläpitämällä monipuolista eläinkokoelmaa mahdollisimman luonnonmukaisissa oloissa
  • noudattamalla eläintenhoidon uusinta tietämystä
  • painottamalla toiminnassaan erityisesti uhanalaisia ja harvinaisia lajeja
  • edistämällä harvinaisten ja uhanalaisten lajien tulevaisuutta
  • ylläpitämällä monipuolista pohjoisen pallonpuoliskon kasvillisuutta ja korostamalla sen merkitystä ympäristötekijänä
  • suuntaamalla opetus - ja valistustyötä kouluihin ja perheisiin
  • tarjoamalla luontoaiheisia opetus- ja elämyspalveluja

Auta hädän hetkellä

Jos löydät luonnonvaraisen eläimen, jonka epäilet tarvitsevan apua, ilmoita siitä johonkin seuraavista:

  • eläintenhoitolaan
  • eläinsairaalaan
  • eläinpuistoon
  • eläinsuojeluneuvojalle tai -valvojalle
  • eläinsuojeluyhdistykselle
  • poliisille
  • palolaitokselle

Apua tarvitsevat esimerkiksi:

  • vahingoittuneet linnut tai nisäkkäät
  • pesästään pudonneet pikkulintujen poikaset
  • auton yliajaman lintu- tai nisäkäsemon poikaset
  • maahan pudonneet tervapääskyt
  • talven tullen liian pieniin suliin jääneet vesilinnut

Kysy neuvoa, jos et ole varma tarvitseeko eläin apua

Hylätyiltä näyttävät nisäkkäiden poikaset eivät todennäköisesti ole hylättyjä, vaan emo odottelee lähistöllä ihmisen poistumista. Esimerkiksi rusakko käy poikastensa luona vain ruokkimassa niitä. Poikasiin ei pidä koskea, jottei niihin tartu ihmisen hajua. Poikanen selviytyy parhaiten oman emonsa hoidossa.

Selvitä missä on lähin luonnonvaraisten eläinten hoitopaikka. Eläimiä hoitavat esimerkiksi eläintenhoitolat, eläinsairaalat ja eläinpuistot. Eläimen voit toimittaa myös poliisille.

Kysy neuvoa eläimen kiinniottamisesta ja kuljettamisesta

Kuljetukseen sopii useimmiten pahvilaatikko, jossa on ilmareikiä. kuljetuslaatikkoon ei tule laittaa ruokaa tai vettä. Kuljetuksesta on aina sovittava etukäteen vastaanottajan kanssa.

Ensiapua

Vesilintujen poikaset saattavat jäädä orvoiksi, jos auto ajaa poikueen päälle, kun emo on siirtämässä poikasia veden ääreen. Kerää poikaset talteen ja toimita ne hoitoon mahdollisimman nopeasti. Poikaset tarvitsevat kuivan ja lämpimän suojan, eikä niitä voi viedä veteen ilman emoaan. Ruuaksi voi tarjota veteen kastettua vaaleaa leipää ja ruohosilppua.

Pikkulintujen poikasia saattaa tipahtaa pesästään tai tuulisella säällä koko pesä voi pudota. Maasta löytyneet linnunpojat on saatava hoitoon nopeasti. Ensiapuna voi antaa hyönteisiä tai raakaa jauhelihaa.

Isompien lintujen kuten rastaiden, varisten ja harakoiden poikaset jättävät pesänsä varhain ja ovat lentokyvyttömiä vielä pitkään pesästä lähtemisen jälkeen. Emot huolehtivat maassa ruokaa odottavista poikasistaan. Mikäli emolintuja ei näy ja poikanen näyttää olevan hädässä, se on otettava turvaan. Ravinnoksi voi tarjota hyönteisiä tai jauhelihaa, rastaille mieluiten kastematoja.

Aikuiset tervapääskyt syövät ainoastaan lennossa, joten niitä on pakkoruokittava. Tervapääsky ei pääse lentoon maasta, joten se on autettava ilmaan.

Rusakon, jäniksen ja oravan poikasiin ei tule koskea ilman painavaa syytä. Pihapiirin siilejä voit ruokkia ja niille voi rakentaa pesäpaikan ja talvipesän.

Löydät ohjeita myös Korkeasaaren sivuilta.

Liikenteessä loukkaantuneita eläimiä on lähestyttävä rauhallisesti. Eläin voi puolustautua tai paeta vammautuneena. Myös kuolleelta näyttävä eläin voi tarvita apua, sillä se saattaa olla halvaantunut tai muuten liikuntakyvytön.

Jos eläin on iso, hälytä paikalle poliisi. Loukkaantuneena pakenevaa eläintä ei pidä seurata. Se löydetään parhaiten jälkikoiran avulla.

Ja muistathan - Kysy neuvoa, jos et ole aivan varma, että eläin tarvitsee apua.

Haluatko eläimen yrityskummiksi?

Lähde mukaan eläinsuojelutyöhön ryhtymällä uhanalaisen eläimen yrityskummiksi. Varat ohjataan valitsemasi uhanalaisen eläimen hoitoon. Eläinten yrityskummit saavat näkyvyyttä Ähtäri Zoon www-sivuilla, puistossa ja erilaisissa tapahtumissa.

Myös yksityishenkilöt voivat ryhtyä eläimen kummiksi

Sinulla ei tarvitse olla yritystä auttaaksesi Ähtäri Zoota eläinsuojelutyössä. Myös yksityishenkilöt voivat auttaa uhanalaisten lajien säilyttämisessä ja vahvojen eläinkantojen ylläpidossa.

Lahjoitetut varat ohjataan eläinten hoitoon

Ryhtymällä eläimen kummiksi yritykset ja yksityishenkilöt auttavat Ähtäri Zoota eläinten ylläpidon kuluissa. Kaikki kummien lahjoittamat varat ohjataan eläinten tarpeisiin - ruokaan, hoitoon ja tilojen ylläpitoon.

Olisiko sinusta kummiksi? Jos uskot niin, lähetä sähköpostia osoitteeseen info@ahtarizoo.fi

Täältä voit ladata ja tulostaa tehtävämonisteet puistokierrosta varten.

Esikoulun tehtävämonisteet
1-2 lk:n tehtävämonisteet
3-4 lk:n tehtävämonisteet
5-6 lk:n tehtävämonisteet

Ähtäri Zoon kummiluokkana toimii Otsonkoulun 6B -luokka. Alla näet kuvagallerioita kummiluokan kuvaamasta päivästä Ähtäri Zoossa. Kuvat ja kuvatekstit ovat kummiluokan oppilaiden käsialaa.

Sinin, Ainon ja Katin päivä eläinpuistossa

Kuvat ovat Sini Raivion, Aino Sippolan ja Kati Saarimäen kuvaamia.

Millan ja Veeran päivä eläinpuistossa

Kuvat ovat Milja Vasikkaniemen ja Veera Aittoniemen kuvaamia.

Jimin, Nicon ja Samun päivä eläinpuistossa

Kuvat ovat Jimi Hakimon, Nico Erikssonin ja Samu Leinosen kuvaamia.

Natalian, Emman ja Miyan päivä eläinpuistossa

Kuvat ovat Natalia Lindemanin, Emma Nortusen ja Miya Murain kuvaamia.

Ennin ja Maijan päivä eläinpuistossa

Kuvat ovat Enni Ahon ja Maija Tukevan kuvaamia.

Jarkon ja Miikan päivä eläinpuistossa

Kuvat ovat Jarkko Aron ja Miika Moision kuvaamia.

Juuson, Benjaminin, Sakarin, Anttonin ja Joosuan päivä eläinpuistossa

Kuvat ovat Juuso Toivosen, Benjamin Vuorimäen, Sakari Seppälän, Anttoni Hietakankaan ja Joosua Anttilan kuvaamia.

Jeren ja Joonaksen päivä eläinpuistossa

Kuvat ovat Jere Kakkurin ja Joonas Multaniemen kuvaamia.

Anna-Sofian ja Merin päivä eläinpuistossa

Kuvat ovat Anna-Sofia Halpuksen ja Meri Pakarin kuvaamia.

Millan ja Julian päivä eläinpuistossa

Kuvat ovat Milla Soinilan ja Julia Virran kuvaamia.

Kokoa työpaikan väki hauskaan ulkoilupäivään Ähtäri Zoohon. Hukkareissulle lähdetään lyhyen opastuksen jälkeen ja Eläinpuiston reitillä reippaillaan kettumaista viekkautta ja karhumaista päättelytaitoa vaativien tehtävien parissa. Tehtävät liittyvät Eläinpuiston eläimiin ja vastaukset tehtäviin löytyvät kävelykierroksen varrelta. Vietä leppoisaa yhdessäoloa työporukan kanssa erilaisessa ympäristössä - luonnonkauniissa Ähtäri Zoossa.

Hukkareissu sopii niin TYKY-päivään kuin kokousohjelman välipalaksi.
Tapahtuman kokonaiskesto on noin 1,5 - 2 tuntia.
Hukkareissu-pakettiin on mahdollista sisällyttää myös majoitus, ruokailut ja muuta oheisohjelmaa.

alk. 20 €/hlö

 

Myynti ja lisätiedot:
Hotelli Mesikämmen, myyntipalvelu, p. 06 539 1111

Pääsette osallistumaan karhujen aamuhoitotoimenpiteisiin.

Karhujen aamuhoito alkaa noin klo 8:00 Ähtäri Zoon huoltoalueelta, josta lähdetään eläintenhoitajan johdolla karhuaitauksille. Ryhmä pääsee seuraamaan ja osallistumaan karhujen aamuhoitotoimenpiteisiin, joihin kuuluu mm. herkkujen piilottaminen aitaukseen, karhujen pesässä käyminen sekä karhujen päästäminen aitaukseen.

Ryhmäkoko 5-15- henkilöä. Varaa aikasi ajoissa! Mahdollisia aikoja on rajoitetusti. Ei talviaikaan.

200 €/ryhmä

 

Lataa pdf-esite

Myynti ja lisätiedot:
Hotelli Mesikämmen, myyntipalvelu, p. 06 539 1111

Pääsette eläintenhoitajan mukana kurkistelemaan hoitopuolelle ja kyselemään suoraan eläintenhoitajalta haastavimpia kysyksiänne kiehtovasta ammatista. Valittavana on 4 erilaista kokonaisuutta. Kierrokset alkavat huoltoalueelta ja päättyvät samaan paikkaan; tämän jälkeen on mahdollisuus lähteä itsenäisesti kokonaiselle puistokierrokselle. Toteutus vaihtelee vuodenajan mukaan.

Valitse mieleisesi kokonaisuus

Sarvipäistä siivekkäisiin

Vesilinnut, kurjet, vesilintuhalli, visentti ja poro (villisika)

Sukkelan saukot

Saukot

Bambit ja nallet

Karhu ja valkohäntäkauris

Ilveet ja hirveet

Ilves ja hirvi

150 €/ryhmä + sisäänpääsymaksu/hlö
max. 10 hlöä.

Lataa pdf-esite

Myynti ja lisätiedot:
Hotelli Mesikämmen, myyntipalvelu, p. 06 539 1111

Näe Ähtärin Eläinpuiston eläimet aivan uudessa valossa eläintenhoitajan opastuksella. Iltakierros alkaa tunnelmallisesti laavulla, jossa luvassa mielenkiintoista yleistietoa puistosta makkararanpaiston lomassa. Laavulta kierros jatkuu eläinten parissa, kun ryhmä tutustuu illan hämyssä Zoon asukkeihin.

20 €/hlö + sisäänpääsymaksu/hlö
Min. 10 hlöä, max 20 hlöä

Myynti ja lisätiedot:
Hotelli Mesikämmen, myyntipalvelu, p. 06 539 1111

Забронируйте отдых в Эхтяри Дата прибытия: Дата выезда: Количество человек: