• instagram
  • instagram

Puutarhurin mietteitä: Alppiruusu on metka kasvi. Jos jokin on vinksallaan, se mököttää ja lurpsauttaa lehtensä alas, tai kylmällä käärii ne rullalle, kuin mennäkseen piiloon kuivattavaa pakkasilmaa. Silloin tummanvihreät lehdet valkoista lumihankea vasten ovat eksoottinen näky. Kun kaikki on taas hyvin, lehdet kohoavat ennalleen. Lähellä pintaa kasvava herkkä juuristo tarvitsee pehmeän maan ja sopivasti kosteutta. Kun olosuhteet osuvat kohdalleen on kukinta parhaimmillaan niin lumoavaa, että Rhododendron vie mukanaan. Monelle on käynyt niin. Vaan pitävätkö Lumi ja Pyry alppiruusuista? Eivät, sillä rhodot ovat jonkin verran myrkyllisiä. Siksi istutukset tehdään pandojen tarhojen ulkopuolelle. 

Alppiruusujen istutusalueet on perustettu Kekkilän havu- ja rhodomullalla, joka on näille kasveille juuri sopivan ilmava ja humuspitoinen kasvualusta. Rhodot tuovat ähtäriläiseen havumetsään väriä, ja yhdessä bambuistutusten kanssa tuovat pienen aavistuksen kiinalaisesta vuoristomaisemasta Lumin ja Pyryn kotiseuduilta. Alppiruusuja kasvaa luonnonvaraisena mm. Lounais-Kiinan vuoristometsien rinteillä. Ne ovat kooltaan usein pensaita, mutta voivat olla myös puita, tai pieniä varpuja. Suomessa alppiruusut ja atsaleat tunnetaan koristekasveina. Suomen ”omia” alppiruusuja ovat Lapissa kasvava lapinalppiruusu (Rhododendron lapponicum), sekä koko Suomessa kasvava suopursu (Rhododendron tomentosum ent. Ledum palustre).

Ähtäri Zoossa on talven aikana valmistauduttu tulevaan kesään ja vierailijoiden viihtyvyyden lisäämiseen. On kaadettu huonokuntoisia puita ja tehty vihersuunnitelmia. Ähtäri Zoon vihersuunnittelija ja eläinopas Tiina Tarkkosen työpäivä on sanojensa mukaan tyypillinen, kun siihen kuuluu lapio, rautakanki, excel, opastuskierros, ja pari palaveria. Tiina osallistuu myös säännöllisesti eläinten hoitoon, joten eläimet tuntevat puutarhurin ja päinvastoin.​

Lumi ja Pyry rouskuttelevat bambua eivätkä ole kiinnostuneita Pandatalon sisätiloihin istutetuista kasveista.  Pandatalon yleisötiloihin on istutettu mm. neidonhiuspuita ja  teepensaita.  Mulperipuun (Morus alba) kasvatusta siemenestä kokeillaan.  Mulperin lehdet ovat ikiajoista lähtien olleet aidon silkintuottajien, silkkiäisperhosten toukkien mieluisinta ravintoa. Siksi mulperia viljellään laajalti Kiinassa, Japanissa ja myös Etelä-Euroopassa.

Pandatalon ympäristössä ensimmäisinä valmistuvat istutusalueet alppiruusuja ja bambuja varten. Tuleva kesä näyttää, miten kasvit juurtuvat ja viihtyvät. Kesäkaudella terasseilla tuulessa rentouttavasti kahisevat, viihtyisyyttä luovat ruukkubambut ovat koristekasveja, jotka talvehtivat Ähtäri Zoon vesilintuhallin kasvihuoneessa. Bambu on koristekasvinakin haasteellinen, mutta mielenkiintoinen kasvi kasvattaa Suomen oloissa.

Ähtäri Zoon kulkureittien varsille valitaan meidän ilmastossamme selviytyviä kasveja, jotka ovat tuttuja ja turvallisia, eivätkä leviä luontoon. Istutuspaikkoina hyödynnetään valmiita painanteita ja kallionkoloja, ja siistitään rakennustöiden jälkiä kasvillisuuden avulla. Luonnonmukaisessa viherrakentamisessa ja kasvilisuuden hoitotöissä suositaan mahdollisimman paljon paikan omia luonnonkasveja, esimerkiksi niitä, joista on hyötyä pölyttäjille ja perhosille, ja karsitaan ei- toivottuja, esim. vieraslajeja.  Samoin kaikki istutus- ja hoitotyöt tehdään eläinten ehdoilla. Eläintenhoitajilta tuleekin hyviä vinkkejä, mihin kohtaan kaivattaisiin kasvillisuutta varjoa tuomaan, tai missä on sopiva kolo istuttaa puu tai pensas.

Pandalan reitin ja Aasia- reitin varsia täydennetään mahdollisuuksien mukaan tarinaan sopivilla kasveilla.  Kun jonkin tutun kasvin levinneisyyskarttoja alaa tutkia, tai puutarhakasvina tunnetun, jalostetun lajikkeen alkuperää selvitellä, saattaa huomata olevansa virtuaalimatkalla Siperiassa, Himalajalla, tai Kiinassa. Moni tuttu koristekasvi on siis pandojen tapaan alunperin kotoisin Kiinasta, tai pikkupandojen tapaan Himalajalta – paitsi jo edellä mainitut alppiruusut, myös vaikkapa muutamat kurjenpolvet ja nauhukset.  Lisäksi  esimerkiksi männyn sukuiset puut, sekä C-vitamiinipitoisuudestaan tunnettu tyrni, tunnetaan hyvin sekä Kiinassa että Suomessa. Kasvimaailmasta löytyy yllättävän paljon näitä eri maailmankolkkia yhdistäviä tekijöitä. Ja kuten eläimiin, moniin kasveihinkin liittyy merkityksiä, mytologiaa ja symboliikkaa, jotka vaihtelevat eri kulttuureissa. Näihin syventyessä riittää mietittävää, joka vie ajatukset välillä arjen yläpuolelle.

Ihmisen, kasvien ja eläinten välinen yhteys eri muodoissaan ja eri laajuuksissa, alkaen tutuista perusasioista, kuten marjanpoiminnasta, kotitarveviljelystä ja kotieläinten hoitamisesta, on kiehtonut mieltä pienestä pitäen, kertoo Tiina ja toteaa viihtyvänsä hyvin Ähtäri Zoon vihersuunnittelijana ja oppaana. Tehtävät täydentävät toisiaan. Työpiste sijaitsee arkisen toiminnan ytimessä, jossa kuulee eläintenhoitajien päivittäiset jutut ja eläinten kuulumiset. Verkostoon kuuluu myös kiinteistöpuoli, Ähtärin kaupungin puistotoimi, ja zoon ympäristökasvattaja. Asiantuntijana suunnittelutyössä on toiminut professori Jukka Salo.

Mitkä sitten ovat Tiinan omia suosikkikasveja?  Ainakin sinivihreä pensassembra, joka kuuluu mäntyihin. Kangasajuruoho, joka vetää kimalaisia ja perhosia puoleensa. Ja tietenkin kaikille tuttu ahomansikka. 

  • flowpark ahtarizoo
  • luoman hirvimokit
  • honkiniemi
  • naavaresort
  • valkeisenloma

 

Web design by Mainostoimisto Uniikki

Hotelli Mesikämmenen varausehdot
Muiden kohteiden varausehdot