• instagram
  • instagram

 

Ähtäri Zoossa päästy todistamaan pandojen kiima-aika
Suvun jatkaminen ei vielä ajankohtaista

Maaliskuun loppupuolella moni vierailija tiedusteli, mahtaako jättiläispandoilla olla kevättä rinnassa kun ovat kovin äänekkäitä ja toimeliaita? Oikein arvattu - tänä keväänä pääsimme ensimmäisen kerran todistamaan pandojen kiima-aikaa. Kiinan meille suomalaisten hoivaan luovuttama pandapariskunta opetti nopeasti Ähtäri Zoon henkilökunnalle, että keväällä pandanaaraan sanavarasto kasvaa kohisten ja jopa bambun pureskelu jää tärkeämmän puuhastelun jalkoihin.
Lumi täytti viime syksynä 4 vuotta ja Pyry puolestaan juhli 5 -vuotissyntymäpäiviään heinäkuussa. Pandoilla on kiima vain kerran vuodessa. Ne tulevat yleensä sukukypsiksi 4 - 8 vuoden iässä, urokset tyypillisesti naaraita myöhemmin. Luonnollinen parittelu edellyttää eläimiltä riittävää kypsyyttä ja usein harjoitteluakin. Suurin osa eläintarhoissa syntyvistä pandan pennuista syntyy yhä keinohedelmöityksen avulla, mutta kannan eläinvoimaisuudelle on tärkeää, että myös luonnollinen lisääntyminen onnistuu jatkossa nykyistä paremmin. Siksi Ähtärissä halutaan panostaa pandojen hoidon ja ympäristön olosuhteiden kehittämiseen. Edellä mainitut tukevat pandojen välistä yksilökemiaa, jolloin luonnolliselle lisääntymiselle on parhaat mahdolliset edellytykset.
Valon lisääntyminen vaikuttaa pandojen hormonitoimintaan
Pandoilla on kiima vain kerran vuodessa, yleensä suunnilleen kevään korvilla päivän pituuden ylittäessä 12 h:n rajapyykin. Valon määrän lisääntyminen on mitä ilmeisimmin yksi tärkeimmistä pandojen hormonitoiminnan laukaisevista tekijöistä. Niinpä kevätpäivän tasauksen tienoilla tyttöpanda Lumi alkoi osoittamaan ensimmäisiä selviä merkkejä kiima-ajan lähestymisestä. Tämä kävi selväksi muun muassa lisääntyvästä vaeltelusta ja levottomuudesta, korkeista kutsuäänistä, ruokahalun vähenemisestä sekä runsaasta hajumerkkailusta ja vedellä leikkimisestä sekä purossa istuskelusta. 
Myös urospanda Pyry oli selkeästi kiinnostunut naapurista kantautuvista viesteistä. Pandat pääsivätkin useana päivänä tekemään entistä läheisempää tuttavuutta. Niiden välissä pidettiin kuitenkin edelleen yksi turvaverkko, sillä erityisesti Pyry vaikuttaa vielä tarvitsevan aikaa aikuistuakseen. Nuorille pandoille on kuitenkin tärkeää päästä kiima-aikana viestittämään toisilleen äänin, tuoksuin ja toisiaan koskettamalla. Näin ne opettelevat taitoja, joita tarvitsevat ollessaan valmiita ja riittävän kypsiä yrittämään parittelua. Nyt Pyry muun muassa oppi, miltä kuulostaa, kun pandanaaras kehottaa napakasti sulhoehdokasta poistumaan takavasemmalle - ja ennen kaikkea Pyry huomasi, että joskus kannattaa silti myöhemmin kohteliaasti palata juttusille!
Pandojen luontainen kiinnostus toisiinsa ilouutinen hankkeen etenemisen kannalta  
Viime viikot ovat olleet Ähtäri Zoon pandatiimille varsin jännittäviä ja opettavaisia. Ennen kaikkea pandojen luontainen kiinnostus toisiaan kohtaan on iloinen uutinen pandahankkeen etenemisen kannalta. Lajin suojelu on Kiinan ja Suomen välisen pandayhteistyön ydintavoite, johon pyritään monin eri keinoin. Sukukypsyyden saavuttaminen oikea-aikaisesti ja lajille tyypillisesti ilmennyt kiima ovat merkki siitä, että olosuhteet ovat Ähtärissä pandoille sopivat ja mahdollistavat tutkimustyön. Tutkimustyön avulla voidaan saada lisätietoa pandojen lisääntymiseen vaikuttavista tekijöistä. Tämän tärkeän työn olemme nyt voineet aloittaa. Pandahoitajat ovat keränneet käyttäytymistietojen lisäksi runsaasti erilaisia näytteitä, joiden avulla voidaan seurata eläinten hormonitoimintaa, aineenvaihduntaa ja oppia lisää tästä kiehtovasta eläinlajista.
 Ähtäri Zoon pandatiimi on valmistautunut pandojen sukukypsäksi tuloon jo pitkään. Tänä keväänä pandojen on annettu tutustua toistensa hajuviesteihin vaihtamalla niitä välillä toistensa tiloihin. Eläinten käyttäytymistä ja ruokahalua on seurattu tarkasti. Pandoja on myös koulutettu osallistumaan vapaaehtoisesti pieniin toimenpiteisiin, kuten verinäytteen ottamiseen, ultraäänitutkimukseen ja sukuelinten tarkastamiseen. Näin eläinten vointia voidaan seurata ilman, että tutkimuksilla aiheutetaan niille stressiä. 

Lisätiedot:                                                                                                Haastattelupyynnöt ja kuvat:
Heini Niinimäki                                                                                          Lea Lahtinen
Intendentti / Intendant                                                                               Viestintäpäällikkö
Eläinlääkäri / Veterinarian                                                                          +358 30 621 5234
Ähtäri Zoo                                                                                                  Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
+358 30 6215236
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

  • flowpark ahtarizoo
  • luoman hirvimokit
  • honkiniemi
  • naavaresort
  • valkeisenloma

 

Web design by Mainostoimisto Uniikki

Hotelli Mesikämmenen varausehdot
Muiden kohteiden varausehdot