• instagram
  • instagram

Ähtäri Zoo

Ähtäri Zoo avattiin 17. kesäkuuta 1973 ja se on Suomen vanhin luonnonmukainen eläinpuisto. Eläinpuisto syntyi Ähtärin kunnanjohtaja Väinö Jaakolan aloitteesta ja ensimmäinen eläin oli Köpi-niminen hirvi. Tänä päivänä puistossa on yli 50 eri eläinlajia, joista tunnettuja ovat erityisesti karhut. Suurin osa eläimistä on havumetsävyöhykkeelle tyypillisiä lajeja. Perustamisesta lähtien Ähtärin eläinpuiston tavoitteena on ollut rakentaa eläimille tilavat ja luonnolliset elinolosuhteet. Tämän vuoksi puistossa on ensisijaisesti vain pohjoisen pallonpuoliskon havumetsävyöhykkeen lajeja. Maastoltaan ja kasvistoltaan vaihteleva 60 hehtaarin alue on antanut erinomaiset mahdollisuudet toteuttaa Euroopan eläintarhojen yhdistyksen (European Association of Zoos and Aquaria) EAZA:n perusajatuksia siitä, kuinka eläimiä on tarhattuina hoidettava. Lisäksi yksi eläinpuistojen ja -tarhojen tärkeimpiä tehtäviä on lisätä eläinlajien ja luonnon tuntemusta sekä jakaa kasvatuksellista tietoa.

Kansainvälinen eläinlajien suojelutyö on tärkeä osa eläintarhojen toimintaa. Eläintarhojen tavoitteena on uhanalaisten eläinten ylläpito ja niiden perimän vaaliminen. Eläintarhojen yhteistyön avulla on pystytty ylläpitämään suuri määrä lajeja, jotka olisivat muuten jo kuolleet sukupuuttoon. Vesikko on hyvä esimerkki Suomen luonnosta jo kadonneesta lajista, joka on kuitenkin saatu lisääntymään ensimmäisenä Ähtäri Zoossa.

Käytännössä kansainvälinen lajien suojelutyö näkyy esimerkiksi eläinten siirtoina eläintarhojen välillä. Eläinten siirrot Euroopassa tapahtuvat EAZA:n jäsentarhojen kesken. Siirtojen ja tutkimustyön avulla Euroopan ja maailman eläintarhat pitävät yhdessä yllä elinvoimaista eläinkantaa.

Merkittävä osa lajiensuojelutyötä ja Ähtäri Zoon toimintaa on lisäksi opastus- ja opetustyö. Opetuksen tavoitteena on ennen kaikkea saada ihmiset arvostamaan lajeja, joilla on taustalla yli tuhatvuotinen perimä.

MetsäpeuraLIFE

Ähtäri Zoo on mukana MetsäpeuraLIFE-hankkeessa, jonka keskeisimpiä tavoitteita on palauttaa laji sen alkuperäisille esiintymisalueille eteläiselle Suomenselälle. Metsäpeura kuuluu Suomen alkuperäiseen lajistoon, mutta se metsästettiin lähes sukupuuttoon 1800-luvun lopulla. Kantaa säilyi vain Venäjän Karjalassa, josta se levisi hiljalleen takaisin Suomen puolelle 1900-luvun puolivälissä. Nykyään metsäpeuroja on Suomessa noin kaksi tuhatta yksilöä.

Nyt meneillään olevassa metsäpeurahankkeessa pyritään vahvistamaan luonnon metsäpeurakantaa palauttamalla tarhattuja yksilöitä takaisin luontoon. Metsäpeuroja siirretään totutustarhojen jälkeen Lauhavuoren ja Seitsemisen kansallispuistoihin. Totutustarhoissa peurat harjoittelevat luonnossa selviytymistä ihmisen seurannassa ja suojassa pedoilta. Eläintarhoilla on merkittävä rooli hankkeessa, sillä lähes kaikki totutustarhojen kantaeläimet ovat syntyneet pääosin eläintarhoissa.

Vuoden 2019 aikana pyritään palauttamaan ensimmäiset yksilöt luontoon. Viisivuotisen tarhausjakson jälkeen toiveena on, että molempien kansallispuistojen tuntumassa eläisi muutaman kymmenen yksilön kokoinen metsäpeurakanta, joka kasvaisi ajan myötä. Hankkeen aikana vahvistetaan myös Ähtärin pientä peurakantaa Karstulassa. MetsäpeuraLIFE-hanke kestää seitsemän vuotta (2016-2023), jona aikana keskitytään luontoon palautuksen lisäksi metsäpeurakannan vahvistumista ja levittäytymistä tukeviin toimenpiteisiin sekä seurataan kannan kehitystä. Hankkeen aikana esimerkiksi ennallistetaan metsäpeurojen elinympäristöjä ja laaditaan ohjeet metsänomistajille metsäpeuran huomioon ottamiseksi talousmetsien käsittelyssä.

Lisätietoja hankkeesta: www.suomenpeura.fi

 

  • finnish travelgala2018 vuoden matkailualan tulokas
  • fi FI 2x
  • flowpark ahtarizoo
  • luoman hirvimokit
  • honkiniemi
  • naavaresort
  • valkeisenloma

 

Web design by Mainostoimisto Uniikki

Hotelli Mesikämmenen varausehdot
Muiden kohteiden varausehdot