Kansainvälinen lajiensuojelutyö

Ähtäri Zoo avattiin 17. kesäkuuta 1973 ja se on Suomen vanhin luonnonmukainen eläinpuisto. Eläinpuisto syntyi Ähtärin kunnanjohtaja Väinö Jaakolan aloitteesta ja ensimmäinen eläin oli Köpi-niminen hirvi. Tänä päivänä puistossa on yli 50 eri eläinlajia, joista tunnettuja ovat erityisesti karhut. Suurin osa eläimistä on havumetsävyöhykkeelle tyypillisiä lajeja. Perustamisesta lähtien Ähtärin eläinpuiston tavoitteena on ollut rakentaa eläimille tilavat ja luonnolliset elinolosuhteet. Tämän vuoksi puistossa on ensisijaisesti vain pohjoisen pallonpuoliskon havumetsävyöhykkeen lajeja. Maastoltaan ja kasvistoltaan vaihteleva 60 hehtaarin alue on antanut erinomaiset mahdollisuudet toteuttaa Euroopan eläintarhojen yhdistyksen (European Association of Zoos and Aquaria) EAZA:n perusajatuksia siitä, kuinka eläimiä on tarhattuina hoidettava. Lisäksi yksi eläinpuistojen ja -tarhojen tärkeimpiä tehtäviä on lisätä eläinlajien ja luonnon tuntemusta sekä jakaa kasvatuksellista tietoa.

Kansainvälinen eläinlajien suojelutyö on tärkeä osa eläintarhojen toimintaa. Eläintarhojen tavoitteena on uhanalaisten eläinten ylläpito ja niiden perinnöllisen eli geneettisen monimuotoisuuden vaaliminen. Geneettisen monimuotoisuuden ylläpito on erittäin tärkeä osa lajiensuojelua, erityisesti ilmastonmuutoksen edetessä. Populaation korkea geneettinen monimuotoisuus toimii ikään kuin vakuutuksena tauteja ja muuttuvia olosuhteita vastaan. Eläintarhojen tekemän yhteistyön avulla on pystytty ylläpitämään suuri määrä lajeja, jotka olisivat muuten jo kuolleet sukupuuttoon. Vesikko on hyvä esimerkki Suomen luonnosta jo kadonneesta lajista, joka on kuitenkin saatu lisääntymään ensimmäisenä Ähtäri Zoossa. Käytännössä kansainvälinen lajien suojelutyö näkyy esimerkiksi eläinten siirtoina eläintarhojen välillä. Eläinten siirrot Euroopassa tapahtuvat EAZA:n jäsentarhojen kesken. 

Ähtärin eläinpuisto osallistuu myös suojeluhankkeisiin, kuten kansainvälinen jättiläispandan suojeluhanke ja MetsäpeuraLife. Jättiläispandan suojeluhankkeessa tavoite on pandojen ja niiden luontaisten elinalueiden suojeleminen. Ähtärin pandojen avulla kerätään lajin suojelua edistävää tutkimustietoa. Mahdollisesti syntyvät pandapoikaset ovat osa luontoonpalautushanketta Kiinassa. Tavoite on mm. parantaa luonnonkantojen geneettistä monimuotoisuutta. Lisäksi Ähtärin eläinpuisto pitää yllä myös luonnossa eri asteisesti uhanalaisia lajeja. Näitä ovat mm. kiljuhanhi ja huuhkaja.

Merkittävä osa lajiensuojelutyötä ja Ähtäri Zoon toimintaa on lisäksi opastus- ja opetustyö, jota ohjaa ja koordinoi ympäristökasvattaja. Opetuksen tavoitteena on ennen kaikkea saada ihmiset arvostamaan lajeja, joilla on taustalla yli tuhatvuotinen perimä ja tehdä yhteistyötä koulujen ja oppilaitosten kanssa.

EEP-ohjelma (EAZA Ex-situ Programme) on EAZA:n sisällä koordinoitu uhanalaisten lajien suojeluohjelma. Jokaisella EEP-lajilla on oma koordinaattori, joka suosittelee yksilöiden siirtymistä tarhasta toiseen sekä yksilöiden lisääntymistä keskenään. EEP-ohjelman sisällä tehdään myös yhteistyötä tiedon jakamisessa, tutkimuksessa ja muiden lajien suojelussa verkostoon kuuluvien tarhojen kesken. 

EEP-lajeja Ähtärissä ovat saukko, ahma, metsäpeura, pikkupanda, lumileopardi, takini, tunturipöllö, kiljuhanhi ja visentti.

Lue lisää EEP-ohjelmasta: EAZA:n EEP-ohjelma

Ähtärin eläinpuisto osallistuu myös hieman väljemmin koordinoituihin kantakirjaohjelmiin, joiden tavoitteena on pitää kirjaa syntyneistä ja kuolleista yksilöistä, eläinsiirroista sekä pitää yllä lajin sisäistä geneettistä monimuotoisuutta suunnitelmallisen lisääntymisen kautta. Myös ESB-lajeilla on koordinaattori, joka suosittaa yksilöiden siirtoja tarhasta toiseen sekä mitkä yksilöt lisääntyvät keskenään. ESB-lajit voidaan tarvittaessa luokitella uudelleen EEP-lajeiksi.

ESB-ohjelman (European Studbook) lajeja Ähtärissä ovat ilves ja ruskeakarhu.

Ähtäri Zoo on mukana MetsäpeuraLIFE-hankkeessa, jonka keskeisimpiä tavoitteita on palauttaa laji sen alkuperäisille esiintymisalueille eteläiselle Suomenselälle. Nyt meneillään olevassa metsäpeurahankkeessa pyritään vahvistamaan luonnon metsäpeurakantaa palauttamalla tarhattuja yksilöitä takaisin luontoon. Metsäpeuroja siirretään totutustarhojen jälkeen Lauhavuoren ja Seitsemisen kansallispuistoihin. Totutustarhoissa peurat harjoittelevat luonnossa selviytymistä ihmisen seurannassa ja suojassa pedoilta. Eläintarhoilla on merkittävä rooli hankkeessa, sillä lähes kaikki totutustarhojen kantaeläimet ovat syntyneet pääosin eläintarhoissa.

Lue lisää hankkeesta: https://www.suomenpeura.fi/

Isopandan suojeluhankkeen tavoitteena on pandojen ja niiden luontaisten elinalueiden suojeleminen. Ähtäri Zoossa asuvan pandapariskunnan, Lumin ja Pyryn, avulla kerätään lajin suojelua edistävää tutkimustietoa ja kerrotaan lajin sekä biodiversiteetin suojelusta yleisölle. Pandoille mahdollisesti syntyvät jälkeläiset ovat osa pandojen luontoonpalautushanketta Kiinassa. Sen tavoitteena on muun muassa parantaa luonnonkantojen geneettistä monimuotoisuutta. Ähtäri Zoo myös tukee vuosittain Kiinassa tehtävää lajin luontaisten elinalueiden suojelutyötä, tutkimusta sekä villieläinsairaalan toimintaa.

Lisätietoa pandojen suojelusta: https://www.ahtarizoo.fi/zoo/elaimet/isopanda