Ähtäri Zoon Luontoilta oli lämminhenkinen menestys

Osana Ähtärin Eläinpuiston 50-vuotis juhlaviikon ohjelmaa, oli torstaina 15.6. klo 18-19.30 Ähtäri-hallilla järjestetty Luontoilta. Tapahtuma oli kaikille vapaa ja ensimmäinen laatuaan Ähtärissä. Osallistujamäärä oli järjestäjille iloinen yllätys, vaikka kyseessä olikin uusi iltatapahtuma ja vielä helteisen päivän päätteeksi. Illan juontanut eläinpuiston intendentti Marko Haapakoski totesikin illan päätteeksi, että toivoo tapahtumasta vuosittaista perinnettä.

Mukana raadissa vastaamassa yleisön kysymyksiin oli monipuolien kattaus luontotietäjiä: Heikki Helle (linnut) Bird Lifesta, Minna-Maarit Kytöviita (kasvit ja sienet), Jari Haimi (selkärangattomat), Otso Huitu (nisäkkäät) ja Timo Marjomäki (kalat) Jyväskylän yliopistosta bio- ympäristötieteiden laitokselta.

Kysymyksiä tuli runsaasti yleisöltä

Kysymyksiä pystyi lähettämään etukäteen sähköpostitse, ja niistä käsiteltiinkin useampi illan aikana. Muun muassa mietittiin kuvaa puunrungossa näkyvistä raatelujäljistä. Nisäkäsasiantuntija Otso Huitu arveli kyseessä olleen ilves, vaikka karhukaan ei ollut poissuljettu.

Kysymyksiä otettiin yleisöstä runsain määrin, jään rikottua käsiä alkoi nousta ahkeraan. Mikrofonia kysyjältä toiselle vei eläinpuiston oma ympäristökasvattaja Selma Närkki. Osallistujia oli ohjeistettu, että mukaan sai tuoda myös valokuvia ja kasvinäytteitä, joten raadin iloksi myös yksi kasvinäyte kysyjän puutarhasta pääsi tarkasteluun. Kyseessä todettiin olevan lehtoleinikki, joka on luonnonvarainen hieno lisä kenen tahansa puutarhassa -eli jätetään kitkemättä.

Yleisöstä tuli kysymys petolintuihin kuuluvista kalasääskistä, ja niiden parisuhde-elämän jatkosta, mikäli kuolema kohtaa jommankumman osapuolen. Kalasääski on tunnetusti pariuskollinen, eli ne valitsevat yhden kumppanin koko elämänsä ajaksi. Heikki Helle totesi, että lintumaailmassa etenkin pesimisaikaan, uusi kumppaniehdokas tulee kyllä erittäin nopeasti tyrkylle ja elämä jatkuu.

Myös lapsilta kuultiin kysymyksiä. Lasten kysymykset herättivät aikuisyleisössä pohtivaa nyökyttelyä -eli moni muukin oli miettinyt, miksi hyttynen inisee, miksi sienet tulevat maan pinnalle juuri syksyllä ja miksi mehiläinen kuolee ihmistä pistettyään.

Selkärangattomien asiantuntija Jari Haimi huomasi nopeasti juoksevan hämähäkin hallin lattialla ja kertoi etteivät kaikki hämähäkit suinkaan pyydystä verkon avulla, vaan jotkut ovat todellisia saalistajia nopeiden liikkeidensä ja hyppelynsä ansiosta. Valitettavasti kyseinen hämähäkki ei halunnut tulla lähempään tarkasteluun, vaan jatkoi matkaansa.

Ilmastonmuutos nousi esille vastauksissa. Esimerkiksi lämpimän veden kalalajeille kasvukausi on pidentynyt muutoksen myötä, ja villisiat ovat yleistymässä, koska maasta saa tongittua ravintoa pidempään eteläisessä Suomessa.

Illan viimeinen kysymys liittyi lupiineihin. Lupiineja ei voi enää välttää kukaan, ja aihe on erityisen kiinnostava myös matkailumäellä koska viime kesänä Ähtärin matkailualueen maastossa kitkettiin lupiineja talkoovoimin sekä osana vieraslajitorjunnan hanketta. Kysyjä mietti, mikä hillitsee lupiinien leviämistä, ja milloin luonnolliset tekijät oikein alkavat rajoittamaan tätä kasvua? Minna-Maarit Kytöviita totesi, ettei ole nähtävillä, että luonto yksin pystyisi hillitsemään sen kasvua Suomessa. Mutta pitkä ja tarmokas taistelu itse kunkin puutarhassa tuottaa tulosta vuosien saatossa. Kytöviita muistutti, että kiireisenäkin aikana tekee jo paljon, jos leikkaa kasvin kukkivat osat pois -vaikkei ehtisikään repimään kaikkia juuriaan myöten. Jo se hidastaa leviämistä. Eli toivoa on!

Ähtärin eläinpuisto juhlii tänä vuonna 50-vuotista taivaltaan lajien suojelun parissa. Eläinpuisto haluaa kiittää kaikista näistä vuosista puistossa kävijöitä, joten torstaina 15.6. eläinpuistoon on vapaa pääsy. Ainoastaan kutsuvieraille tarkoitettu pääjuhla järjestetään erikseen virallisena avajaispäivänä lauantaina 17.6.

Torstaina eläinpuistoon haluavat voivat hakea Zoo Shopista ilmaiset liput ja kävellä kesäretkelle tutustumaan yli 50 eri eläinlajiin. Nyt on erinomainen mahdollisuus tulla käymään eläinpuistossa kenties ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin, muistelemaan lapsuuden reissuja ja luomaan uusia muistoja. Sisäänpääsy on auki klo 10-16. Alueella olevat kahvilat, jäätelökioskit, pandatalo ja matkamuistomyymälä on myös jo avattu.

Tervetuloa Luontoiltaan

Samana iltana Ähtäri Zoo järjestää Luontoillan klo 18.00 -19.30 Ähtäri-hallissa. Tilaisuus on kaikille vapaa. Mukana raadissa vastaamassa yleisön kysymyksiin on monipuolien kattaus luontotietäjiä, viisi alansa huippua -aivan kuten Ylen Luontoillassakin. Illan ohjelman juontaa Ähtärin eläinpuiston intendentti Marko Haapakoski.

Voit ottaa mukaan kasvinäytteitä, valokuvia tai tule muuten vaan kyselemään ja ihastelemaan luonnon ihmeitä. Kysymyksiä voi lähettää myös etukäteen osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Luontoillan vaikuttava asiantuntijakaarti

Illan juontajana toimii Ähtärin eläinpuiston intendentti Marko Haapakoski, ja yleisöä askarruttaviin kysymyksiin vastaavat eri alojen asiantuntijat. Nyt jos koskaan saat asiantuntevan vastauksen kysymykseen kuin kysymykseen liittyi se sitten lintuihin, kasveihin, sieniin, selkärangattomiin, nisäkkäisiin tai kaloihin.

Lintutiedosta vastaa illan ajan Heikki Helle (FM). Helle on työskennellyt pitkään Jyväskylän yliopistolla, luonnon monimuotoisuuteen, riistaan ja vesiensuojeluun liittyvissä aihepiireissä. Tällä hetkellä Helle työskentelee BirdLifessa kehittämässä häirintävapaata levähdysalueverkostoa turvaamaan muuttavien vesilintujen mahdollisuuksia tankkaukseen ennen syysmuuttoa.

Kasveihin ja sieniin liittyvät kysymykset saavat vastauksen Minna-Maarit Kytöviitalta (FT), hän toimii Jyväskylän yliopistossa lehtorina bio- ja ympäristötieteen laitoksella. Kytöviita on moninkertaisesti julkaistu kirjailija, hän on kirjoittanut muun muassa sienijuurien evoluutiosta, sekä kasvien ja sienten erottamattomasta elämästä.

Selkärangattomista tietää Jari Haimi (FT), hän on Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteen vanhempi lehtori. Haimi tutkii selkärangattomia, maan ekotoksikologiaa sekä maaperäekologiaa.

Otso Huitu (FT) on Luonnonvarakeskuksen, Luken, johtava tutkija. Huitun erikoisosaamista ovat nisäkkäät, ja niistä etenkin myyrät sekä jyrsijät, jotka ovat taatusti monen puutarhassa viihtyvän pään vaiva.

Kala-asioista luontoillassa vastaa Timo Marjomäki (FT), hän opettaa kalabiologiaa Jyväskylän yliopistossa bio- ja ympäristötieteen laitoksella. Marjomäki tutkii muun muassa vesieläinten ekologiaa.

Visenttitarhan avajaiset ja luontoon palautuksen suunnittelu

Torstaina 1.6. eläinpuistossa vietettiin visenttitarhan avajaisia. Monen vuoden uurastus on päättynyt, ja lopputuloksena on yli hehtaarin kokoinen, nykyaikainen ja maisemaan sulautuva visenttitarha järvinäkymillä. Tarhaa ympäröivät jylhät kivimuurit, jotka pitävät lähes 1000kg painavat eläimet sen sisällä. Kesällä 2021 oli visenttitarhan ensimmäisen osan avajaiset, jolloin järvenpuoleinen laajennus valmistui. Nyt juhlistettiin puistonpuoleisen laajennuksen valmistumista ja samalla koko tarhan uudistuksen loppuun saattamista.

Eläinpuiston intendentti Marko Haapakoski visenttitarhan avajaisissa 1.6.2023.

Visenttien raaka historia

Eläinpuiston intendentti Marko Haapakoski puhui tilaisuudessa visenttien historiasta, ja kuinka laji on päässyt sukupuuton partaalta virkoamaan nimenomaan eläintarhojen avulla. Visentin elinalueet kutistuivat voimakkaasti ihmisen leviämisen, metsästyksen ja metsien häviämisen takia, viimeinen luonnonvarainen visentti kuoli vuonna 1927. Eläintarhoissa oli kuitenkin jäljellä joitakin kymmeniä visenttejä, joiden avulla laji saatiin virkoamaan pikkuhiljaa. Lajin palauttaminen luontoon aloitettiin vuonna 1952 ja nykyään näiden palautettujen yksilöiden jälkeläisiä elää monilla alueilla eri puolilla Eurooppaa. Tänä päivänä visenttien määrä on noin 10,000 yksilöä ja monilla alueilla kannat ovat kasvussa. Palautuksia jatketaan edelleen.

Hector maaliskuun pakkasissa aamupalalla eläintehoitajansa kuvaamana. 

Ähtärissä syntynyt visentti osana luontoon palautusprojektia Romaniassa

Visentti on elävä esimerkki suojelutyön tuloksista. Ähtärissäkin on syntynyt visenttejä, viimeksi viime kesänä kaksi yksilöä sattumalta samana päivänä. Tällä hetkellä eläinpuistossa on kuusi visenttiä, joista Ähtärissä vuonna 2020 syntynyt Hector on katsottu sopivaksi yksilöksi osallistumaan Romaniassa luontoon palautus-projektiin ensi vuonna, kertoo Haapakoski tyytyväisenä. Haapakoski on innostunut visenttien tulevasta vuodesta, ja ylpeä eläintenhoitajien ja koko tiimin suuresta työstä, eikä syyttä -näin lajiensuojelutyö konkretisoituu parhaalla mahdollisella tavalla.

 

Nyt kannattaa pitää vihreä bonuskortti mukana, sillä 1.-15.6. eläinpuistossa saa Zoo Shopin lipunmyynnistä ostettaessa kaikista lipuista 5€ pois! Neljän hengen perheelle tämä tarkoittaa 20€ säästöä, jonka voi kohdistaa vaikka reissulla syötäviin jäätelöihin tai matkamuistoihin lapsille.

Varsinkin kun kelit ovat nyt mitä parhaimmat, eli ei liian kuumaa eläimille ja ei liian kylmää meille ihmisille, puistossa käydessä näkee yleensä eläimetkin parhaiten liikkeellä. Alkukesä on myös parasta aikaa nähdä vastasyntyneet uudet eläinasukkaat. Tänä vuonna vasoja on tullut hirvelle, porolle ja metsäpeuralle. Uhanalaisluokitukseltaan vaarantuneelle takinille syntyi kili, pieni uros nimettiin Oliveriksi. Farmin puolella syntyi uhanalaiselle itäsuomenkarjalle Tytille vasikka, joka sai nimekseen Varpu.  

 

Puistomme on auki joka päivä! Eläinpuisto, matkamuistomyymälä, pandatalo, farmi ja Panda Deli & Cafe ovat auki päivittäin klo 10-17. Huom! Lipunmyynti ja sisäänpääsyportit sulkeutuvat klo 16. Kierroksen puolivälissä sijaitseva Kaakkolammen kahvila on avoinna klo 10-16.

S-Etukortilla:

Päivälippu, aikuinen 26€ (norm. 31 €)
Päivälippu, lapsi 3-14 v. 12 € (norm. 17 €)
2 pv:n lippu, aikuinen 36 € (norm. 41 €)
2 pv:n lippu, lapsi 3-14 v. 20 € (norm. 25 €) 

Edun lisäksi ei Bonusta. Tarjous voimassa 1.6.-15.6.2023.

Tervetuloa!

Oletko sinäkin kuunnellut YLE:n jo klassikoksi muuttunutta ohjelmaa Luontoilta? Ohjelma on ollut jo vuosia koko kansan suosiossa, eikä suotta, koska asiantuntijat ratkaisevat siinä monia askarruttavia luontokysymyksiä. Ohjelmaan soitti aikoinaan myös itse tasavallan presidentti Sauli Niinistö!

Nyt on ainutlaatuinen mahdollisuus osallistua Ähtärin eläinpuistossa juhlavuoden kunniaksi järjestettävään Luontoiltaan 15.6.2023 klo 18.00 -19.30 Ähtäri-hallissa. Tilaisuus on kaikille vapaa. Mukana raadissa vastaamassa yleisön kysymyksiin on monipuolien kattaus luontotietäjiä, viisi alansa huippua -aivan kuten Ylen Luontoillassakin.

Voit ottaa mukaan kasvinäytteitä, valokuvia tai tule muuten vaan kyselemään ja ihastelemaan luonnon ihmeitä. Kysymyksiä voi lähettää myös etukäteen osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Vaikuttava asiantuntijakaarti

Illan juontajana toimii Ähtärin eläinpuiston intendentti Marko Haapakoski, ja yleisöä askarruttaviin kysymyksiin vastaavat eri alojen asiantuntijat. Nyt jos koskaan saat asiantuntevan vastauksen kysymykseen kuin kysymykseen liittyi se sitten lintuihin, kasveihin, sieniin, selkärangattomiin, nisäkkäisiin tai kaloihin.

Lintutiedosta vastaa illan ajan Heikki Helle (FM). Helle on työskennellyt pitkään Jyväskylän yliopistolla, luonnon monimuotoisuuteen, riistaan ja vesiensuojeluun liittyvissä aihepiireissä. Tällä hetkellä Helle työskentelee BirdLifessa kehittämässä häirintävapaata levähdysalueverkostoa turvaamaan muuttavien vesilintujen mahdollisuuksia tankkaukseen ennen syysmuuttoa.

Kasveihin ja sieniin liittyvät kysymykset saavat vastauksen Minna-Maarit Kytöviitalta (FT), hän toimii Jyväskylän yliopistossa lehtorina bio- ja ympäristötieteen laitoksella. Kytöviita on moninkertaisesti julkaistu kirjailija, hän on kirjoittanut muun muassa sienijuurien evoluutiosta, sekä kasvien ja sienten erottamattomasta elämästä.

Selkärangattomista tietää Jari Haimi (FT), hän on Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteen vanhempi lehtori. Haimi tutkii selkärangattomia, maan ekotoksikologiaa sekä maaperäekologiaa.

Otso Huitu (FT) on Luonnonvarakeskuksen, Luken, johtava tutkija. Huitun erikoisosaamista ovat nisäkkäät, ja niistä etenkin myyrät sekä jyrsijät, jotka ovat taatusti monen puutarhassa viihtyvän pään vaiva.

Kala-asioista luontoillassa vastaa Timo Marjomäki (FT), hän opettaa kalabiologiaa Jyväskylän yliopistossa bio- ja ympäristötieteen laitoksella. Marjomäki tutkii muun muassa vesieläinten ekologiaa.

Ähtäri Zoon takinitarhassa on nähtävillä 26.4. syntynyt takinikili. Takinit ovat uhanalaisuusluokitukseltaan vaarantuneita ja kuuluvat EAZA:n EEP-suojeluohjelmaan. Eläinpuisto pyrkii säilyttämään eläinlajien geneettistä perimää ja turvata niiden tulevaisuutta, joten uusi tulokas on erittäin tervetullut.

Ähtäri Zoon takinit

Ähtäri Zoossa on ollut takineita vuodesta 2014, silloin Korkeasaaresta saatiin takinipari, joka on viihtynyt puistossa hyvin. Toinen silloin saapuneista takineista olikin jo saapuessaan tiineenä, joten seuraavana vuonna syntyi Ähtärin ensimmäinen oma takini -Topi.

Vuoden 2022 keväällä takinilauma täydentyi Tanskasta tulleella nuorella Ninja-takinilla. Tämä eläinten siirto eläinpuistojen välillä on osa lajiensuojelutyötä, joka auttaa pitämään lajien geenipohjan rikkaana. Tavoitteena on sekoittaa eri alueilta kotoisin olevien takinien geeniperimää ja kasvattaa yksilöiden määrää, jolloin lajin geneettisen monimuotoisuuden säilyminen olisi varmempaa. Eläintarhojen yhteinen suojeluohjelma pyrkii turvaamaan lajin tulevaisuutta luonnossa tehtävän suojelutyön lisänä. Tanskasta saapunut Ninja laitettiin samaan laumaan Topin kanssa, toivoen, että tulevina vuosina pari saisi jälkeläisiä.

Pieni kili oli yllätys

Toukokuussa syntynyt Kili oli kuitenkin yllätys nuorelta Ninjalta, koska tiineys ei näkynyt selkeästi ulospäin paksun, tiheän ja kiharan talviturkin vuoksi. Yleensä takinit alkavat lisääntymään vasta kypsemmällä iällä. Takinien kantoaika on meidän ihmisten lailla noin 9 kuukautta, joten Topin isyydestä ei ole epäilystä.

Lauma on ottanut kilin hyvin vastaan. Jopa Topi-isä on suhtautunut jälkeläiseensä yllättävän suopeasti ja siksi pieni takini on saanut olla koko ajan laumansa joukossa. ”Ensimmäiset kuukaudet ovat kriittisimmät selviytymisen kannalta ja siksi seuraamme tarkasti kilin vointia”, kertoo intendentti Marko Haapakoski.

Mikä takini on ja mistä se oikein tulee?

Takini eli härkägemssi kuuluu onttosarvisiin ja edelleen vuohieläimiin. Nimensä mukaisesti sen sarvet ovat ontot ja pysyvät eläimen päässä koko sen elämän ajan, niin naarailla kuin uroksilla. Mitä vanhemmaksi takini tulee, sitä käyremmäksi sen sarvet käyvät. Takinien sarvet eivät meillä vaadi yleensä hoitotoimenpiteitä, toisin kuin esimerkiksi hirvien ja porojen sarvet.

Takinit elävät luonnonvaraisina Himalajan bambumetsissä 2000–4500 metrin korkeudessa. Takinia ja erityisesti Sichuanin takinia pidetään Kiinassa pandan tavoin kansallisaarteena. Sen vuoksi lajilla on korkea suojelustatus maassa ja se kuuluu kansainvälisen EAZA:n EEP-suojeluohjelmaan.

Takinien uhkana luonnossa ovat edelleen salametsästys, sen elinympäristön väheneminen, bambumetsien hakkuu, kaivokset, maanviljely ja teiden rakentaminen. Ähtäri Zoossa bambua ei siis mene ravinnoksi ainoastaan pandoille, vaan myös pikkupandoille sekä takineille.