Luontoon palauttaminen

Elinvoimainen tarhakanta mahdollistaa eläinten palauttamisen luontoon alueille, joilta laji on kokonaan hävinnyt tai joissa se tarvitsee muuten vahvistamista. Vastuulliset luontoon palautukset tehdään Euroopan eläintarhajärjestö EAZA:n ohjeiden mukaan, myös Ähtärin eläinpuisto kuuluu EAZA:an ja noudattaa sen luomia raameja eläintarhatoiminnalle.

Luontoon palautushankkeisiin osallistuvat eläintarhojen lisäksi monet kansainväliset suojelujärjestöt sekä paikalliset asukkaat, joille palautukset tuovat myös uusia työpaikkoja esimerkiksi metsänvartijoina ja tutkimusavustajina. Lopullista luontoon palautusta edeltää monesti totutustarhausjakso, jossa eläin opettelee vapautusalueella sijaitsevassa laajassa tarhassa pärjäämään luonnon oloissa.

Luontoon palautuksella on ehtonsa

Tarhattuja eläimiä voidaan palauttaa luontoon ainoastaan, kun tietyt ehdot täyttyvät:

1. Uhanalaisuuden syyt on korjattu.
2. Eläinten sopeutuminen on mahdollistettu totutustarhassa.
3. Sopiva elinympäristö on löydetty, siellä on tarpeeksi ravintoa ja suojaa.
4. Eläimet on tautitestattu, jotta tauteja ei pääse leviämään luontoon uusille alueille.
5. Seuranta ja tuki on jatkuttava vielä pitkään palauttamisen jälkeen, kunnes eläimet ovat täysin sopeutuneet.

Tämä prosessi vaatii huolellista suunnittelua, jatkuvaa seurantaa ja tieteidenvälistä yhteistyötä varmistaakseen, että eläimet voivat menestyksekkäästi palata luontoon ja osallistua luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen.

Hector-visentin tuleva paluu Romanian luontoon

Viimeinen luonnonvarainen visentti ammuttiin vuonna 1921. Eläintarhoissa oli tuolloin kuitenkin viitisenkymmentä visenttiä, joita alettiin järjestelmällisesti lisäännyttää ja joiden avulla laji saatiin palautettua luontoon Puolan ja Valko-Venäjän rajalla sijaitsevalle Bialowiezan metsäalueelle 1950-luvulla. Myöhemmin visenttejä on palautettu luontoon muuallekin, mm. Venäjälle, Latviaan ja Liettuaan.

Ähtärin eläinpuistosta Hector-visentti palaa luontoon osana ECBB:n (European Bison Conservation Center) ja Ruotsin WWF:n projektia Romaniaan Karpaattien vuoristoon. Romaniassa visenttien luontoon palautusta hoitaa FCC-säätiö (Foundation Conservation Carpathia). Palautushankkeessa luontoon palasi viimeksi syksyllä 2023 muualta kolme naarasvisenttiä ja yksi urosvisentti. Keväällä 2024 valmistaudutaan isompaan palautukseen, jonka osaksi Hector toivottavasti pääsee.

Ison eläimen siirto on logistisesti haastava operaatio, koska ensin eläin pitää saada kuljetuslaatikkoon, jossa matka kohti määränpäätä sujuu turvallisesti. Helpoiten tämä sujuu, jos eläin on koulutettu kulkemaan kuljetuslaatikkoon itse. Hectoriakin valmistellaan jo hyvissä ajoin tulevaan matkaan harjoittelemalla kuljetuslaatikkoon menoa kokeneiden eläintenhoitajien avulla, siten matkasta tulee mahdollisimman vähän stressaava.

On hienoa olla mukana suojeluhankkeessa, jossa Ähtärin eläinpuistossa syntynyt ja kasvanut eläin pääsee luontoon. Tämä on yksiä hienoimmista hetkistä eläintarhatyössä!

Tiedote

Julkaisuvapaa 23.11.2023

Ähtärin eläinpuiston uusi ympäristökasvattaja aloitti työnsä

Olemme iloisia ilmoittaessamme, että Ähtärin eläinpuisto on saanut uuden jäsenen tiimiinsä. FM Laura Puikkonen aloitti tehtävässään ympäristökasvattajana 20.11. Ympäristökasvattajan paikka laitettiin avoimeen hakuun syyskuussa, kun edellinen ympäristökasvattaja Selma Närkki siirtyi uusiin tehtäviin Jyväskylään. Haastattelut pidettiin lokakuussa ja lopulta päätös Lauran valinnasta syntyi yksimielisesti.

Puikkonen on kotoisin Lahdesta, hän valmistui vuonna 2020 Helsingin Luonnontieteellisestä tiedekunnasta pääaineenaan ekologia ja evoluutiobiologia. Ähtärin eläinpuiston ja Puikkosen tiet ovat sattumalta kohdanneet aiemminkin, sillä hän työskenteli valmistumisensa jälkeen Metsähallituksella MetsäpeuraLIFE -projektissa mihin myös Ähtäri Zoo osallistui. Viime vuosina Laura on asunut Norjassa ja toiminut siellä muun muassa oppaana.

Lauran monipuolinen koulutus, kokemus ja kiinnostus merkitykselliseen työhön ja luontosuhteen kehittämiseen tulevat varmasti edistämään eläinpuiston ympäristökasvatuksen tavoitteiden saavuttamista ja menestystä tulevaisuudessa.

Uusi ympäristökasvattaja odottaa innolla työpäiviään Ähtärin eläinpuistossa

Ympäristökasvattajan tehtävässä tarvitaan sekä luonnontieteellistä osaamista, että taitoa kohdata ja ohjata erilaisia ihmisiä.

Puikkonen toteaa olevansa valtavan innoissaan uudesta työstään, ja parasta hänen mielestään on mahdollisuus työn kautta nyt jakaa rakkauttaan luontoon ja eläimiin työkavereiden ja eläinpuistokävijöiden kanssa.

”Odotan paljon hyviä kysymyksiä ja mielenkiintoisia keskusteluja kaikenikäisten vieraiden kanssa. Tärkeä tavoite tälle talvelle on jatkaa edeltäjäni hienosti alulle saattamaa luontokoulutoimintaa ja vakiinnuttaa se osaksi valtakunnallista luontokoulutarjontaa myös hankkeen päätyttyä. 

Ympäristökasvatus on osa lajiensuojelutyötä
Kansainvälinen eläinlajien suojelutyö on tärkeä osa eläintarhojen tekemää yhteistyötä EAZA:n ohjauksessa, johon myös Ähtärin eläinpuisto osallistuu. Yhteistyön avulla maapallolla on kyetty säilyttämään lajeja, jotka muuten jo olisivat kuolleet sukupuuttoon. Kokonaisuutena ympäristökasvatus on perustavanlaatuinen osa Ähtärin eläinpuistossa tehtävää luonnon- ja lajien suojelutyötä.

Eläinpuiston elämyksellinen lähestymistapa on opetustyössä erinomainen, sillä eläinten näkemisestä ja tarinoiden kuulemisesta syntyy pysyvämpi muistijälki. Ympäristökasvatuksen perimmäinen tarkoitus onkin innostaa yhä uusia ihmisiä tärkeiden luontoteemojen pariin.

Toivotamme Lauran lämpimästi tervetulleeksi eläinpuistoperheeseemme ja odotamme innolla yhteistä matkaamme hänen kanssaan!

TIEDOTE

Julkaisuvapaa 15.11.

Eläintarhojen tehtävä on huolehtia sen eläimistä arvokkaasti

Eläintarhoissa joudutaan tekemään joskus myös vaikeita päätöksiä, ja yksi niistä realisoitui tänä marraskuun aamuna, kun puistoa asuttaneen vanhan susilauman kolme viimeisintä jäsentä lopetettiin.

Ähtärin eläinpuiston nykyinen susilauma koostui saman pentueen sisaruksista, jotka ehtivät kunnioitettavaan 15 vuoden ikään, sudet elävät Suomen luonnossa harvoin yli kahdeksanvuotiaiksi. Korkea ikä toi susille mukanaan luonnollisia vanhuuden vaivoja, ja siksi niiden vointia ja ikääntymistä seurattiin etenkin viime vuodet erityisen tarkasti. Eläinpuiston intendentti Marko Haapakoski kertoo, että päätös susien lopetuksesta oli pitkään ja tarkoin harkitun mietinnän tulos, joka tehtiin yhteistyössä eläintenhoitajien sekä eläinlääkärin kanssa.

Sudet ovat olennainen osa Ähtärin eläinpuistoa

Ähtärin eläinpuisto aloitti toimintansa 50 vuotta sitten. Sudet kuuluivat puiston heti ensimmäisiin petoeläimiin, ja ovat asuttaneet puistoa siitä lähtien.

-Nyt kun tarha jää tyhjäksi, olemme päättäneet uudistaa ja nykyaikaistaa sitä perinpohjaisesti, koska samankaltaista tilannetta tulee harvoin. Saimme hoitaa ja seurata tätä sisaruslaumaa 15 vuoden ajan, ja tiedämme, miten tärkeitä sudet ovat myös monelle vieraallemme. Vaikka päätös oli vaikea, niin valoa siihen tuo myös tieto siitä, että aikanaan samaan tarhaan voi muuttaa uusi nuori susilauma asuttamaan entistä nykyaikaisempaa tarhaa tutuissa maisemissa.

Ähtärin eläinpuisto mukana lajiensuojelutyössä

Ähtärin Eläinpuiston tavoitteena on perustamisestaan asti ollut rakentaa eläimille tilavat ja luonnolliset elinolosuhteet. Maastoltaan ja kasvistoltaan vaihteleva 60 hehtaarin alue on antanut erinomaiset mahdollisuudet toteuttaa Euroopan eläintarhojen yhdistyksen (European Association of Zoos and Aquaria) EAZA:n perusajatuksia siitä, kuinka eläimiä on tarhattuina hoidettava. Vaikka Ähtärin Eläinpuistossa jäädäänkin kaipaamaan ulvovaa susilaumaa, Haapakoski toteaa, että nyt niin kuin aina, toiminnan ytimenä ovat lajiensuojelu, puistoa asuttavien lajien ja yksilöiden hyvinvointi sekä toiminnan jatkuva kehitys.

Eläinmaailman isät

Eläinkunnassa on isiä moneen lähtöön. Eläinisät osallistuvat – tai ovat osallistumatta – jälkeläistensä hoitamiseen hyvin eri tavoin. Eläimet eivät välttämättä noudata sellaista lisääntymiskäyttäytymistä kuin ihmiset, koska eläinmaailmassa tärkeintä on lisääntymisen tehokkuus. Kullekin lajille on kehittynyt erilaisia vanhemmuusjärjestelmiä sen mukaan, mikä toimii parhaiten.

Meidän ihmisten on helppo ihailla eläinmaailmassa niitä eläinlajeja, joiden urokset osallistuvat jopa pentujen kasvattamiseen, mutta lajikohtainen ihanne isyydestä täyttyy suurimmalla osalla lajeista jo onnistuneen parittelun tapahtuessa.

Pöllöt jakavat vanhemmuutta

Koska naaras hautoo munia pesässä, se ei pääse lähtemään ruoanhakureissuille vaarantamatta muniaan. Taatakseen onnistuneen hautomisen, tehtävänjako on pöllöpareilla selvä: koiras ruokkii naarasta koko haudonta-ajan. Pöllöt munivat yleensä keväällä, ja silloin kannattaa metsässä kulkijan perääntyä pöllön tai pesän huomatessaan, koska sekä koiraat että naaraat puolustavat toisinaan aggressiivisestikin poikasiaan. 

Karhu-uros on yksinäinen metsän kuningas

Uroskarhut elävät yleensä luonnossa yksin ja hakeutuvat naaraskarhujen seuraan vain niiden kiima-aikaan. Uroskarhun ainut ajatus on lisääntyminen, ja siksi se ei luonnollisesti siedä muita uroksia ja sen luontoon kuuluu etsiä kiimassa olevia naaraita.

Karhuemo pysyttelee pentujensa kanssa kaukana kaikista uroksista, tutuista ja vieraista, koska pennut seuraavat emoa jopa kolme vuotta ja niin kauan kun pennut ovat karhuemon seurassa se ei tule kiimaan. Mikäli uroskarhu kohtaa pennut se saattaa tappaa koko pentueen, jotta naaras tulisi nopeammin uudelleen kiimaan. Jos uroskarhu tunnistaa viimevuotisen parittelukumppaninsa ja siten myös pentunsa, se jättää usein “perheensä” rauhaan.

Kettu-isä hoitaa pesuetta yhdessä emon kanssa

Koiraeläimillä urokset osallistuvat usein jälkeläisten hoitamiseen. Uroskettu hoitaa poikasiaan yhdessä naaraan kanssa. Pentuaikana uroksen tehtävä on kantaa ruokaa emolle ja vartioida pesää sillä aikaa kun emo hoitaa imetyksen. Kun pennut ovat isompia uros osallistuu pentujen metsästystaitojen opettamiseen.

Susi kasvattaa laumassa

Susilaumassa on usein yksi alfauros ja/tai alfanaaras, jotka ovat laumansa lisääntyvät yksilöt. Alfauroksella on siis usein yhdessä alfanaaraan kanssa jaettu johtajarooli, ja se on myös lauman muiden jäsenten isä. Sudet elävätkin usein tiiviissä laumassa, jossa jokaisella on oma paikkansa. Kuten johtajuus, myös vanhempien roolitus on jaettu isän ja äidin kesken. Isä ottaa osaa tuoreen tulokkaan hoitamiseen, ruokkimiseen ja myös puolustaa pentujaan erilaisilta uhilta. Susi-isät osaavat myös olla leikkisiä pentujen kanssa, ja leikin kautta opettaa tärkeitä taitoja.

Ilves ja lumileopardi

Ilves ja lumileopardi ovat molemmat kissaeläimiä, ja se näkyy heidän käyttäytymisessään myös suvun jatkamisessa. Luonnossa sekä ilves, että lumileopardi elävät yksin tutulla reviirillään ja lähestyvä naaraita ainoastaan kiima-aikaan. Paritteluaika kestää noin viikon ja sen jälkeen koiraat, mahdolliset tulevat isät, lähtevät takaisin omille reviireilleen.

Tiedote
Julkaisuvapaa 1.11.2023

Ähtäriläistä bambua pandoille
Lokakuun viimeisenä aamuna, sakean lumisateen keskellä Ähtärin eläinpuiston pandalaan tuotiin lasti ähtäriläisten kasvattamaa bambua. Kyseessä on vuosien 2016-2019 aikana ProAgria Etelä-Pohjanmaan toteuttama Bambua pandalle -Leader-hankkeeseen osallistuneiden kasvattajien satoa. Hankkeen rahoitti tuolloin Kuusiokuntien kehittämisyhdistys Kuudestaan ry. Hankkeen päättymisestä on jo useampi vuosi, mutta muutama aikanaan hankkeeseen osallistunut kasvattaja on jatkanut työtään bambun parissa. Heistä kaksi, Jari Luokkakallio ja Helena Salokangas, toivat tiloiltaan tuoretta bambua ja jäivät kertomaan, miten bambun kasvatus on jatkunut hankevuosien jälkeen. 

Bambun kasvatuksen plussat ja miinukset
Luokkakallio pohtii bambun kasvatuksen haasteita, ja toteaa niiden olevan mittava alkuinvestointi sekä vähälumiset, mutta kylmät talvet. Alkuinvestointi on huomattava etenkin laajemmalle alalle istutettaessa, koska monivuotisina kasveina yhden bambutaimen hinta liikkuu 20€ ja 30€ välillä. Istutuksen jälkeen bambun kasvatuksen uhkana ovat lumettomat pakkastalvet sekä kevättalven ja kevään kuivattavat tuulet. Paksulumisina talvina kestävimmät bambulajit pärjäävät kyllä hyvin mutta lumettomana pakkastalvena bambujen maanpäällinen osa paleltuu, joskin versoo keväällä uudestaan, mikäli juuristo on suojattu pakkaselta. 

Toisaalta bambu kasvaa erittäin nopeasti ja sama pensas kestää jopa vuosikymmeniä hyvin hoidettuna ja otollisessa ympäristössä. Yksi yleinen kasvattajien huoli ei bambua näytä koskevan, nimittäin pensaiden suojaaminen Suomen luonnon eläimiltä. Niin Luokkakallio kuin Salokangaskin toteavat, että jopa jänikset menevät ennemmin muiden pensaiden kimppuun. 

Jari Luokkakallio ja Helena Salokangas Pandatalossa 31.10.2023, taustalla isopanda Pyry.

Miten kävi hankkeen jälkeen ja mikä Ähtärissä kasvatettu bambulaji on Pyryn ja Lumin herkkua? 
Hankkeen aikana Luokkakallio huomasi, että jotkut lajit maistuvat Ähtärin eläinpuiston pandoille paremmin kuin toiset. Pandoille on tyypillistä, että toistaiseksi tuntemattomasta syystä bambukasasta valikoituu syötäväksi vain tietyt lajit tai tietyt osat bambuista. Erilaisia bambulajeja on kaikkiaan noin tuhat, hankkeessa testattiin yli 20 pakkasenkestävää lajia, joista jatkoon valikoitui kymmenkunta pakkasenkestävintä ja/tai pandoille maistuvaa lajia. 

Bambuja on kasvutavaltaan kahta erilaista. Hankkeessa testattiin molempia lajeja. Hankkeen  kokemusten mukaan matalat mätästävät lajit (Fargesiat) ovat parhaiten talven kestäviä. Maavarsia tekevät lajit (Phyllostachykset, Pseudosasat) tuottavat satoa huomattavasti nopeammin ja enemmän, mutta niiden talvenkesto on hieman Fargesioita heikompi.  Ähtärin eläinpuiston pikkupandoille maistuu parhaiten Fargesia-lajin bambut ja Phyllostachys bissettii ja Pseudosasa japonica  -bambut ovat isopandojen herkkua.

Hankkeen alussa mukana oli n. 50 kasvattajaa, joista suurin osa jättäytyi pois jo saman vuoden talvena, silloin yli -30 asteen pakkaset veivät sadon joulukuussa vähäisen lumikerroksen vuoksi. Myös Luokkakallio kertoo, että häneltä jäi ensimmäiseltä talvelta henkiin vain yksi bambupensas, mutta hänet on saanut jatkamaan bambun parissa kiinnostus lajiin. Salokangas puolestaan kertoo, että hänellä bambut ovat kestäneet todella hyvin vuodesta toiseen, ja nyt näkyy kuinka hyvin pensaat ovat jo muodostaneet pitkät juurensa. Isopandojen rouskuttaessa tyytyväisenä bambua Ähtärin Pandatalossa molemmat kasvattajat toteavat jatkavansa bambun kasvatusta myös tulevaisuudessa.

Lisätietoja:

Halloweenia vietetään lokakuun viimeisenä päivänä, eli pimeimmän syksyn aikana. Vaikka monen jouluihmisen tekisi jo mieli aloittaa joulun valmistelu ja tuoda vähän valoa pimeyteen, niin odotetaan vielä hetki.

Mistä tämä pelottavaksi ja karkkien täyteiseksi muodostunut juhlapäivä on oikein lähtöisin? Halloweenilla on pitkät perinteet, eikä juhla ole suinkaan viime vuosikymmenen aikana alkanut villitys. Halloween on alkuaan muinaisten kelttien talven alkamisen päivä samhain, jolloin vainajahenkien uskottiin liikkuvan. Nimi on lyhenne englannin sanoista ”All Hallows' Eve” eli kaikkien pyhien aatto.

Tänä vuonna eläinpuistomme juhlistaa tätä kaikkien pyhien aattoa monella uudella tavalla. Kaikki alkaa tiistaina 31.10. kun puistoomme on ilmainen sisäänpääsy kaikilta, jotka ovat pukeutuneet Halloweeniin sopivaan asuun -oli se sitten pelottava kasvomaalaus tai naamiaisasu. Silloin kannattaakin tulla kiertämään metsäinen reittimme ja bongailla mitä hurjempia kanssavierailijoita!

Samana päivänä avaamme Farmin navetan ylisille jännittävän, perheen pienimmille hiukan pelottavankin, Halloween navetan jossa voi nähdä luurankoja ja Farmin vanhoja työkaluja hämähäkinseittien peitossa, sekä noidan höyryävän padan, jossa valmistuu mitä erikoisimmat liemet. Tule siis rohkeasti katsomaan mitä navetan ylisillä odottaa suljettujen ovien takana!

Perheen pienimmät, ja etenkin heidän vanhempansa, nauttivat varmasti Farmin Aitassa olevaa sadonkorjuu ja kurpitsateemaista valokuvauspaikkaa. Astu sisään aittaan ja ota mitä kauneimmat syyskuvat kurpitsojen ja heinäpaalujen keskellä muistoksi kuluneesta vuodesta.

Meille suomalaisille tutumpana Pyhäinpäivänä, 4.11, juhlistetaan myös vainajia, ja usein vieraillaan hautausmaalla viemässä kynttilöitä rakkaiden haudoille. Samana päivänä voi vierailla myös eläinpuistossa lasten kanssa, koska liput ovat silloin erikoishintaan: aikuiset 15€ ja lapset 10€. Lipun hintaan kuuluu myös päivän ohjelma, joka taatusti viihdyttää lapsia: Pandatalossa on kasvomaalauksia klo 11-12 ja Hirvi-laavulla on jännittävä tarinatuokio nuotion äärellä klo 14! Hurjan kasvomaalauksen kanssa onkin jännittävä kiertää eläinpuistoa, ja sen puolivälissä istua mukavasti nuotion äärelle kuuntelemaan taidokkaasti kerrottua jännitystarinaa. Päivästä puhutaan taatusti vielä pitkään kotonakin. Kierroksen päätteeksi voi vierailla vielä Farmilla ja sen Halloween navetassa ja aitassa, koristelut ovat silloin esillä viimeistä päivää.

Toivomme paljon kävijöitä, kutkuttavaa Halloween tunnelmaa ja juuri sopivaa jännitystä tähän pimeimpään aikaan. Tervetuloa!