Kansainvälinen pikkupandapäivä

Lauantaina 17.9. juhlittiin eläinpuistossa pandatyttöjen päivää. Samana päivänä vietettiin kansainvälistä pikkupandapäivää ja juhlittiin Lumi-pandan kahdeksatta syntymäpäivää etukäteen. 

Kansainvälistä pikkupandanpäivää vietetään joka syyskuun kolmantena lauantaina. Tapahtuman tarkoituksena on lisätä tietoutta tästä erittäin uhanalaisesta, oman heimonsa ja sukunsa ainoasta jäljellä olevasta lajista sekä kerätä varoja lajin suojeluun sen luonnollisissa elinympäristöissä. Ähtäri Zoo osallistui pikkupandapäivään järjestämällä pikkupandaopastuksia sekä lahjoittamalla osan pehmolelujen myyntituloista Red Panda Networkille. Yhteensä Red Panda Network keräsi tapahtuman aikaan rahaa pikkupandan suojeluun yli 10 000 dollaria. Lahjoitettuja varoja RPN käyttää muun muassa suojelualueen perustamiseen pikkupandoille Nepaliin, istuttaa puita pikkupandojen luonnollisiin elinympäristöihin, valistaa samoilla alueilla eläviä paikallisia lajin suojelusta ja työllistää metsänvartijoita salametsästyksen ehkäisemiseksi. Verkoston työ on tuottanut tulosta ja pikkupandapopulaatio on lähtenyt kasvuun Itä-Nepalin alueella. 

 

Piirustuskilpailu

Osana pikkupandapäivää sosiaalisessa mediassa järjestettiin myös pienemmille taiteilijoille piirustuskilpailu, jonka osallistujien kesken arvottiin yksi pikkupandapehmo ja yksi pandapehmo. Meille lähetettiin upeita piirustuksia! Piirustuskilpailun tuotoksia on alla ihailtavissa. Kiitos kaikille osallistujille! Arvonnassa onni oli myötä Leonalla (7 v.), joka voitti pikkupandapehmon sekä Nellalla (4 v.), joka voitti pandapehmon. Onnea voittajille! 

 

 

 

 

 

 

17.9 on kansainvälinen pikkupandojen päivä (eng. Red Panda)

Pikkupanda eli kultapanda, kissakarhu tai tulikettu, ei ulkonäkönsä ja elintapojensa perusteella vaikuta kuuluvan mihinkään ryhmään, ja samalla siinä on piirteitä useista tutuista eläimistä. Se syö bambua kuten panda, sen liikkeet ovat kissamaiset ja samalla siinä on kuitenkin jotain karhumaista. Pikkupanda ei ole sukua millekään näistä ryhmistä, vaan se on petoeläinten lahkoon kuuluva nisäkäslaji, sukunsa ja heimonsa ainoa nykyisin elävä laji.

Tuuhea ja pitkä häntä ei ole vain kaunis, vaan se auttaa tasapainoilussa sekä lämmittää kylmällä ilmalla. Usein meidänkin pikkupandatyttömme River ja Phoenix ovat käpertyneet kuusen oksalle nukkumaan ja kietoneet häntänsä nenänpäätä lämmittämään.

Erittäin uhanalainen laji

Pikkupanda on erittäin uhanalainen eläinlaji, ja eläintarhojen välisillä siirroilla turvataan pikkupandojen geneettisen perimän säilyminen. Luonnonvaraisten yksilöiden määrän arvioidaan olevan alle 10 000, niidenkin uhkana on yhä mm. salametsästys ja luonnollinen elinympäristön tuhoutuminen kaupungistumisen myötä, jolloin bambu ja sopivat pesäpuut häviävät.

Miten me kaikki voimme auttaa

Lajia suojellaan eläintarhojen suojeluohjelmien lisäksi lisäämällä pikkupandojen elinalueilla asuvien ihmisten tietoisuutta lajista, suojelemalla pikkupandojen kotimetsiä ja tukemalla paikallisten toimeentuloa, jotta heidän ei tarvitse turvautua esimerkiksi salametsästykseen. Siksi myös Ähtäri Zoo tukee kansainvälistä Red Panda Networkiä lahjoittamalla osan myytyjen pikkupandapehmojen tuotoista suoraan järjestölle. Eli myös sinä voit tukea pikkupandoja tulemalla Ähtäri Zoohon ja ostamalla pienen pehmolelun tai lahjoittamalla suoraan Red Panda Networkille.

Lumi täyttää 8 vuotta

Päätimme yhdistää kaikkien pandatyttöjemme juhlinnan samalle päivälle, ja vaikka 17.9 onkin virallisesti pikkupandojen niin juhlathan vain paranevat, kun lisätään joukkoon myös synttärisankari. Pandanaaras Lumi täyttää 8 vuotta, ja juhlistamme vuosipäivää perinteisesti yllätyslahjalla, jonka avaaminen on yhtä lailla hauskaa katsottavaa meille ihmisille kuin mukava virike Lumille.

Luvassa eläinopastuksia ja lahjananto

Pikkupandojen eläinopastukset klo 11.30 ja 14.30

Lahjananto Lumille Pandatalossa klo 13.00

Pandatalossa eläinopastus klo 13.30.

Ähtäri Zoon viikko alkoi tapahtumarikkaasti myös puiston puolella. Maanantaina eläintenhoitajat huomasivat, että 7-vuotiaan lumileopardi uroksemme Jamalin etuhammas oli katkennut ja ilmeisesti tulehtunut. Jamalille tuttujen hoitajien tilannearvio oli, että se tarvitsee nopeasti hammasoperaation, jotta tulehdus ei pääse leviämään. Intendentti Marko Haapakoski keskusteli Nurmossa sijaitsevan Takalan eläinklinikan kanssa, jossa järjesteltiin hoitoaika heti seuraavalle illalle. Jamal nukutettiin ennen matkaa omassa tarhassaan, josta se siirrettiin kuljetuslaatikossa Nurmoon. Matkaan lähti myös itse Haapakoski sekä eläintenhoitaja Jenna Heinonen.

Eläinklinikalla oli tiimi valmiina odottamassa ja Jamalille tehtiin hammasoperaatio, ihmisillekin tuttu juurihoito, molempiin yläkulmahampaisiin ja laitettiin paikat estämään tulehduksia. Lumileopardin hammasoperaatio ei ole kenellekään arkinen toimenpide, ja mukana olikin erinomainen tiimi auttamassa. Seinäjoen keskussairaalan suu ja leukasairauksien poliklinikalta osaston ylihammaslääkäri Eino Ignatius sekä sairaalahammaslääkäri Antti Korhonen toivat oman erikoisosaamisensa eläinlääkäri Sami Takalan sekä klinikan hoitajien ja avustajien lisäksi.

Koska puiston eläimiä joudutaan harvoin rauhoittamaan tai nukuttamaan, päätettiin samalla tehdä Jamalille terveystarkastus. Operaatio sujui hyvin, joten Jamalin vielä heräillessä lähti Ähtäri Zoon tiimi lumileopardin kanssa takaisin. Nyt Jamal toipuu reissusta omassa tarhassaan ja on jo palannut normaaleihin touhuihinsa.

Ähtäri Zoo ja Haapakoski kiittää vielä kerran ripeästä, ammattitaitoisesta ja erinomaisesta hoidosta kaikkia mukana olleita!

TIEDOTE

Pandatalosta uutisia

Kiima-ajan jälkeen pandoille on lajityypillistä, että käytös muuttuu vahvasti hormonien myllerryksessä. Näin tapahtuu, oli kyseessä sitten tiineys tai valeraskaus. Varmistuksen suuntaan tai toiseen pystyy saamaan vasta muutamaa viikkoa ennen mahdollista synnytystä, ja siksi Ähtäri Zoo rauhoitti pandatalon kokonaan vierailijoilta jo elokuun alussa. Viikonlopun aikana pandahoitolassa saatiin varmistus hormoninäytteiden tuloksista, että Lumi, eli Jin Baobao, ei ole tällä kertaa tiineenä.

Nuorille pandoille on normaalia, että parittelu tai tiineys ei ensimmäisillä kerroilla onnista. Kahdeksan- ja yhdeksänvuotiaat Ähtäri Zoon pandat ovat vielä nuoria, ja edessä on monta yritystä. Tarhaoloissa pandat voivat elää yli 30-vuotiaiksi.

-Lumi ja Pyry alkavat nyt vasta olla parhaassa lisääntymisiässä, muistuttaa pandatoiminnan johtaja Anna Palmroth.

Arvokas tutkimustyö jatkuu

- Ähtäri Zoon hanke on vaikutuksiltaan ja laajuudeltaan kautta aikojen yksi tärkeimmistä Suomen panostuksista maailman luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen tuleville sukupolville ja voimme olla ylpeitä siitä, että Suomi ja Ähtäri Zoo tarjoavat pandoille laajimmat luonnonmukaiset tilat Euroopassa. Olemme luottavaisia, että oikea ajankohta pandapennun syntymiselle on vielä meidän lähitulevaisuudessa, ja siihen asti jatkamme Lumin ja Pyryn avulla lajin suojelua edistävän tutkimustiedon keräämistä kuten tähänkin asti, sanoo toimitusjohtaja Arja Väliaho.

Pandatalo palaa arkeensa torstaina

Lumin hormonitasot ovat jo palautumassa normaaliin ja käytös on muuttunut tuttuun tapaan rauhalliseksi, mutta uteliaaksi, joten pandatalo avataan jälleen kävijöille torstaina 1.9 ja lippuhinnat muuttuvat normaaleiksi. Tuttu arki palaa pandataloon pikkuhiljaa näiden intensiivisten ja jännittävien viime viikkojen jälkeen. Koko Ähtäri Zoon henkilökunta kiittää vierailijoita kärsivällisyydestä, sekä saamastaan kannustuksesta ja tuesta.  

 

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt sähköpostitse

 

Pandatoiminnan päällikkö

Anna Palmroth

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

Ähtäri Zoon toimitusjohtaja

Arja Väliaho

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Kesällä 2022 Ähtärin matkailualueen maastossa on tehty töitä hartiavoimin ja kirjaimellisesti ruohonjuuritasolla lupiinin, jättipalsamin ja kurtturuusun torjumiseksi. Työtä on tehty myös vieraslajitorjuntaan keskittyvän hankkeen toimesta. Hanke on nimeltään Haitallisiksi säädettyjen vieraslajien torjuntaa Ähtärin matkailualueella 2022. Mutta mistä tässä touhussa oikein on kyse, tai eikö tämä asia hoituisi aivan itsestäänkin?

Vieraslajeihin mahtuu niin hyvää kuin pahaakin 

Ihminen on tuonut Suomeen kasveja, joista on paljon hyötyä, kuten omena ja peruna. Omenaa yritettiin viljellä meillä jo 1500- luvulta alkaen, mutta alku oli hankalaa, sillä liian kova talvi palellutti käytettävissä olevat, ulkomailta tuodut taimet. Omenista siemeniä kylvämällä ja kokeilemalla, "huteja ja osumia"- menetelmällä, saatiin kuin saatiinkin lajikkeita, jotka sopivat tänne. Yksi ihana esimerkki on ähtäriläinen omenalajike 'Mummon puu'. Peruna puolestaan tuotiin Suomeen suhteellisen myöhään, 1700- luvulla. Nykyään jos perunapussi leviää kauppareissulla tienposkeen, peruna voi siinä itää ja kasvattaa varsiakin. Perunan varret kuitenkin hyytyvät viimeistään ensimmäisiin pakkasiin, ja metsän eläimet käyvät mussuttamassa keltaiset herkulliset tärkkelyspitoiset maavarren mukulat suihinsa, mikäli niitä on ehtinyt sinne kasvaa.

Valitettavasti jotkut ihmisen tuomat kasvit pyrkivät dominoimaan ja jättävät muun kasvillisuuden varjoonsa - tällaisia ovat esimerkiksi komealupiini, jättipalsami ja kurtturuusu.  Esimerkiksi lupiinin juurakot ovat isoja, mutta eivät näytä täällä maistuvan millekään otukselle. Lupiinin tiedetään olevan myrkyllinen kasvi. Kun kasvillisuus yksipuolistuu vieraslajien myötä, se vaikuttaa myös kasveja hyödyntäviin hyönteisiin. Onkin tärkeä osata erottaa toisistaan lajit, jotka ohjataan torjuttaviksi lakisääteisesti, ja että niiden torjuntatyö katsotaan valtakunnan ja EU:n tasolla niin tärkeäksi, että sille myönnetään julkista tukea.

Hankkeen toteutus on ollut mahdollista talkoovoimin

Valtio tukee hankkeen toimintaa Kainuun ELY- keskuksen myöntämän hanketuen avulla, ja sitä hallinnoi ja toteuttaa Ähtärin Zoo Resort Oy osa-aikaisen tekijän ja talkooväen voimin. Tuettava toiminta sisältää vieraslajien torjuntaa, jätehuoltoa, sekä opetustyötä. Hankkeen toimintana on poistettu metsien reunasta hajaesiintymiä luontoarvoiltaan arvokkaitten alueitten tuntumassa, sekä estetty vieraslajien leviämistä syvemmälle metsiin.

-Työtä tehdessä on päässyt lähietäisyydeltä näkemään perhostoukkia ja kovakuoriaisia, sekä lupiinien alta paljastuville niittykasveille heti nälkäisinä lennähtäviä perhosia ja kimalaisia, ja alueella on myös salaperäisiä kolo- ja lahopuita asukkaineen, toteaa hankevetäjä Tiina Tarkkonen tyytyväisenä. Tarkkonen on jakanut Facebook-ryhmissä faktatietoja, kuvia ja hankkeen vaiheita, vastaillut ihmisten puheluihin, sähköposteihin ja kyselyihin kylän raitilla. Paikallislehdissä on julkaistu hankkeesta aiemminkin tietoa, samoin Luonnonvarakeskuksen ylläpitämillä nettisivuilla www.vieraslajit.fi.

Maanomistaja on vastuussa omistamastaan alueesta

Luonnonvarakeskuksen ylläpitämiltä sivuilta, www.vieraslajit.fi löytyy hyvin ja helposti tietoa torjunnan kohteista. Vieraslajien, myös haitallisiksi luokiteltujen, lista on pitkä. Sivuston ajankohtaisissa kehotetaan olemaan juuri nyt silmä tarkkana: näkysikö aurinkoahvenia, täplärapuja, keltamajavankaalia, mesisilkkiyrttiä, hyytelösammaleläintä, tai kiehkuravesiruttoa? Tiettävästi näistä ei ole täältä meiltä päin vielä havaintoja tullut. Sen sijaan esimerkiksi hankalia jättiputkia on paikkakunnalla (mutta niitä ei ainakaan toistaiseksi ole löytynyt matkailualueelta). Jättiputken kanssa varovasti, jos sellainen löytyy, se voi tehdä iholle palovammoja. Niidenkin torjunnasta löytyy lisätietoja tuolta mainitulta sivustolta, ja kysyä voi vaikka ELY-keskusten ympäristöasioiden asiakaspalvelusta tai oman kunnan ympäristötoimesta. Maanomistaja on vastuussa omistamastaan alueesta, siksi maanomistajan lupa tarvitaan torjuntatoimiin aina. Organisoitua talkootoimintaa joissa taustat on järjestetty ja selvitetty, on meneillään eri järjestöillä ympäri maata, siksi apukädet ovat tervetulleita.    

Talkoolaisille kiitokset!

Kuten kaikki vapaaehtoistoiminnan parissa toimivat tietävät, hyvin ja vastuullisesti järjestetyn talkootoiminnan eteen järjestellään liuta asioita. Tarkkonen selventää, miten tämän hankkeen osalta on ennen toiminnan alkua selvitetty maanomistajan (tässä tapauksessa kaupunki) luvat, maakaapeleitten ja putkien sijainnit, talkoitten turvallisuussuunnittelu, jätehuoltojärjestelyt (jotta ei päästettäisi vieraslajeja leviämään edelleen, pitäen kuitenkin kulut kohtuullisina), tiedotus, ja talkootarjoilut.  

Ähtärissäkin asuu henkilöitä, jotka kaikessa hiljaisuudessa tekevät eri kohteissa luonnon monimuotoisuuden hyväksi talkootyötä, myös matkailualueen vieraslajitalkoissa kuluvana kesänä. Tarkkonen kertoo, kuinka mukavaa on ollut vaihtaa talkoolaisten kanssa ajatuksia joista uteliaisuus ja kokeilunhalu vain kasvaa, ja samalla oppia itsekin uutta, kuten että lupiinista ei ole ravintokasviksi, mutta sillä voi värjätä lankoja - tässähän herää uteliaisuus ja kokeilunhalu!

Seuraavat talkoot järjestetään 27.8, kokoontuminen on klo 17 Ähtäri Zoo Campingin edessä. Kuka tahansa voi osallistua, ja jäädä haluamakseen ajaksi -eli vaikka vain tutustua toimintaan hetken ajan tai jäädä useammaksi tunniksi. Samana päivänä Ähtäri Zoossa järjestetään Suomen luonnon päivä, jonka ohjelmaan kuuluu eläinopastuksia, klo 21 alkava lepakkoretki sekä mahdollisuus yöpymiseen eläinpuiston sisällä telttaillen. Voit lukea lisää tapahtumasta täältä

Hankkeen puolesta talkootoimintaa jatketaan pitkälle syksyyn, mahdollisesti lokakuun loppuun. Jolla virtaa on, voi poistaa juurakoita, mutta kukintojen ja siemenien poistaminen on fyysisesti kevyempää, eikä selkä rasitu. Kannattaa seurata tiedotusta Facebookissa tai kysyä suoraan hankevetäjältä (044 978 4042). Sopivia talkooajankohtia voi myös ehdottaa. Tervetuloa mukaan havainnoimaan, nauttimaan luonnosta, vaihtamaan kokemuksia ja tekemään omaan tahtiin. Tiedossa mehua, hyvää seuraa ja työn iloa! 

Ähtärin eläinpuistoon tuotiin viranomaisten toimesta toukokuun viimeinen päivä noin vuoden ikäinen naaraskettu, uutisoimme tästä heti vastaanotettuamme ketun. Kettu oli ensin asianmukaisessa karanteenissa hieman yli kuukauden, jonka aikana sen vointia tarkkailtiin ja samalla saatiin aikaa muokata kettutarha hänellekin sopivaksi.

Kettu oli aiemmassa kodissaan siihen asti pitänyt nimeä Keijo, mutta eläinpuistossa nimeksi vaihtuikin pian Kiki. Olemme kaikki iloisia nähdessämme nyt Kikin kotiutuneen hyvin uuteen kotiinsa ja etenkin, että Tessu on jälleen saanut seuraa.

”Kiki kotiutui uuteen tarhaansa todella nopeasti ja rennosti kaikkea uutta tutkien. Se tutkailee meidän hoitajien touhuja läheltä ja on ollut hyvin nähtävillä tarhassaan”, toteavat eläintenhoitajat tyytyväisinä uuteen tulokkaaseen.