Pikkupandoille laajennettu tarha ja karhuille laavuja

Eläinten hyvinvointi, lajiensuojelu ja ympäristökasvatus ohjaavat kaikkea Ähtäri Zoon toimintaa. Työmme kivijalkana on suunnitelmallisuus, mikä näkyy toiminnan pitkäjänteisenä kehittämisenä. Meillä on syvä lajiosaaminen sekä aktiivista vuoropuhelua viranomaisten kanssa. Kuuntelemme ja tulkitsemme tarkoin heiltä saamiamme ohjeita.

Tuoreimpana esimerkkinä puistomme määrätietoisesta kehittämisestä on visenttitarha, jota rakensimme hiljattain vajaalla puolella miljoonalla eurolla. Emme siis vain korjaa, vaan myös rakennamme uutta – minkä seurauksena luonnossa uhanalaiset visentit saavatkin nyt nauttia entistäkin ajanmukaisemmasta alueesta.

Uusimme myös lintutalon verkkoja, ja rakennamme laavumaisia vetäytymispaikkoja karhuille. Niin ikään muokkaamme vanhasta viereisestä kettutarhasta pikkupandalle isompaa tarhaa. Kohta tarhakaverin saava Rescue-kettumme asuu nykyään kotkalta vapautuneessa, niiden tarpeisiin muovatussa tarhassa – kotka kun muutti vuosi sitten Ranualle toisen kotkan puolisoksi.

Karhut ovat luonteeltaan sosiaalisia ja pitävät sopivasta määrästä virikkeitä. Useat puistossa vierailijat ovat saaneetkin nähdä, miten avoimen uteliaina karhumme seuraavat ympärillä olevaa elämää. Vastuullisuuttamme on myös se, että karhujen niin halutessaan ne voivat siirtyä sivummalle makoilemaan. Rakennettavat, varjoisat laavut tarjoavat tähän toimivan ratkaisun.

Läänineläinlääkärin tarkastukset tehdään vuosittain. Esitämme heille tulevia suunnitelmia ja ennakolta yhteistyössä heidän kanssaan pohdimme erilaisia ratkaisuja eläinten hyvinvoinnin varmistamiseksi. Tätä voisi verrata yrityksen auditointiin: yhdessä asiantuntijoiden kanssa pystymme parantamaan toimintamme laatua sekä eläinten jo nyt hyviä elinoloja. Näin teemme työtä lajiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden hyväksi.

Olemme päivittäin läsnä puistossa ja eläintenhoitajamme tuntevat kattavasti eläintensä hyvinvoinnin. Tule matalalla kynnyksellä juttelemaan!

Isopandamme Pyry täyttää 9 vuotta, järjestämme sankarille juhlat maanantaina 11.7 Ähtäri Zoon Pandatalossa.

Pandat tuntuvat sisäistäneen jo pennusta asti onnellisuuden salaisuuden: he elävät hetkessä, välttävät univelkaa runsailla päiväunilla ja pitävät mahan täynnä joka päivä lempiruokaansa. Pyry ei ole tästä poikkeus, ja onkin tunnettu hauskoista päiväuniasennoistaan ja palloleikeistään. Te jotka olette jo Pandatalossa joskus vierailleet, olette varmasti myös huomanneet Pyryn hauskan tavan valikoida bambukasasta parhaat palat tarkasti lehtiä haistellen ja käpälöiden.

Pandojen keski-ikä on luonnossa n. 20 vuotta, eläinpuistoissa jopa 30 vuotta, miten siis juhlistamme tänä vuonna meidän 9-vuotiasta parhaassa iässä olevaa komistusta?

klo 13.00 Yllätetään Pyry lahjalla, paikalla myös ympäristökasvattajamme Selma

klo 13.30-13.45 Halipanda liittyy juhliin mukaan ja viihdyttää lapsia

Delissä sankarin kunniaksi koko päivän ajan kahvi/tee + mansikkakakku 5€

 

Tule onnittelemaan Pyryä ja nauttimaan päivästä eläinpuistossa!

 

 

 

Kesään kuuluu markkinat, ja mikä sen parempi paikka kuin tunnelmallinen maalaisympäristö. Lauantaina 13.8 Ähtäri Zoon Farmin pihassa järjestetään koko perheelle suunnatut Maalaismarkkinat klo 10-16. Tällöin itse Farmille kuin myös markkinoille on vapaa pääsy.

Farmilla voit tutustua lähemmin tuttuihin maatilaeläimiin, kuten lampaisiin, lehmiin, hevosiin, kanoihin, kissoihin ja kaneihin. Myyntipaikoilta voit löytää mukaasi tuliaisia, kesämuistoja ja paikallisten tekijöiden käsitöitä.

Päivitämme tapahtumasta ja ohjelmasta lisätietoja tänne.

Varaa oma myyntipaikka ajoissa

Jos oma myyntipaikka kiinnostaa niin nyt on oikea aika varata paikka. Tapahtumassa ei ole paikkamaksuja, mutta oma myyntipöytä tulisi olla mukana. Ilmoittautumiset tulee tehdä ennakkoon Arja Väliaholle joko sähköpostitse arja.valiaho(at)ahtarizoo.fi tai puhelimitse 040 574 8120

Vanhanajan seurat

Samana päivänä aivan Hotelli Mesikämmenen läheisyydessä sijaitsevassa Kappelissa järjestetään vanhanajan seurat klo 10.00, sisälle mahtuu 70 henkilöä. Tämä hirsinen kappeli on tiettävästi kappalaisen Eerik Juhonpoika Peranderin, vuonna 1772 rakentama asumus Hankaniemen tilalle. Kappeli on Ähtärin vanhin asuintalona käytetty rakennus.

Työ eläinpuistossa ei ole pelkästään kävijöiden palvelua, vaan myös arvokasta tutkimustyötä harvinaisten ja vaarantuneiden lajien parissa, niiden haastavaa, mutta antoisaa hoitoa, joka vaatii pitkälle koulutetun henkilökunnan osaamista, sekä ympäristökasvatusta ja lajiensuojelutiedon levittämistä. Monelle aukeaa eläinpuistojen merkitys havainnollistavasta kuvasta Nooan arkista, jonne kerätään mahdollisimman monesta eri lajista pari takaamaan tulevaisuudessakin näiden lajien säilyminen. Ja juuri sitähän se on, maanpäällinen geenipankki, joka pysyy moninaisena yhteistyön avulla, siten jokainen eläinpuisto voi keskittyä omiin lajeihinsa ja niiden hyvinvointiin. Moni uhanalainen laji on saatu selviämään pitkälti eläinpuistotoiminnan avulla, kuten vesikko meillä täällä Ähtärissä. Ähtärin eläinpuistossa esim. metsäpeurojen pidon tavoitteena on täällä syntyneiden vasojen palauttaminen totutustarhan kautta luontoon, samoin joskus syntyvät pandapennut menevät kotimaahansa totutustarhaan ja heidän jälkeläisensä luontoon.

Eläinpuistojen toiminnan valvonta

Yksin tätä työtä ei voisi, eikä Suomessa saisikaan tehdä. Suomessa eläinpuisto toimii eläinsuojelulakia kunnioittaen, jonka toteutumista Aluehallintovirasto valvoo. AVIn valvontaa käytännön tasolla taas toteuttaa läänineläinlääkäri, joka suorittaa säännöllisiä tarkastuksia puistoissa. Eläinlääkärin kanssa katsomme mm. itse eläimet, niiden olosuhteet ja rehuvarastot. Läänineläinlääkäri valvoo lisäksi tutkimustoimintaa, sekä tarkastaa uudet tarhatilat ja niiden lajikohtaisten vaatimusten toteutumisen. Tämän lisäksi Ähtärin Eläinpuisto kuuluu arvostettuun Euroopan eläintarha- ja akvaariojärjestöön EAZA:aan, joka määrittelee korkeat standardit eläinten pitoon- ja hoitoon ja myös valvoo niiden toteutumista.

Kokemuksen tuoma tieto ja taito

Moni on saattanut viime aikoina herätä uuteen huoleen siitä, miten eläinpuistojen eläinten pysyminen omissa tarhoissaan taataan ja mitä muita turvallisuuskäytäntöjä on niin meille ihmisille, kuin tietysti myös eläimille. Meillä Ähtäri Zoossa on jo pian 50 vuoden tuntemus alalta, kokenut ja koulutettu henkilökunta, sekä ennen kaikkea halu tehdä asiat niin eläimillemme kuin asiakkaillemme mieluisasti ja turvallisesti.

Suomen vanhimpana luonnonmukaisena eläinpuistona olemme alusta asti halunneet luoda eläimillemme luonnollisen ympäristön, mikä meillä tarkoittaa metsäistä ja vaihtelevaa ympäristöä, joka tarjoaa aitauksissa piilopaikkoja, sekä runsasta kullekin lajille tuttua kasvillisuutta, unohtamatta kuitenkaan asianmukaisia vahvoja aitauksia. 60 hehtaarin alueella, 3 km kävelyreitin varrella todella tuntee liikkuvansa metsän keskellä ja olevansa vain vieraana pysyvien asukkien alueella. Tämä selittää osaltaan sitä, että vieraillessa saattaa käydä niin, että joku eläin ei juuri sillä hetkellä olekaan nähtävissä vaan lepäilee omassa piilopaikassaan ja tulee taas hetken päästä näytille -kun niin itse kokee parhaaksi.

Eläinpuiston asema muuttuvassa maailmassa

Maailma muuttuu koko ajan valveutuneemmaksi, mikä on meille kaikille hyvä asia. Eläinten hyvinvointi koskettaa meitä kaikkia. Meille tärkeää on myös se, miten eritoten uhanalaisiin tai vaarantuneisiin lajeihin osataan suhtautua, ja miten ne käyttäytyvät eri tilanteissa. Siksi keskitymme tulevaisuudessakin ei vain lajiensuojeluun, vaan tärkeään tutkimus- ja opetustyöhön. Meillä Ähtärin eläinpuistossa, jokainen työntekijä työskentelee suurella sydämellä ja ammattiylpeydellä -eläinten eli tärkeimpien työtovereidensa parhaaksi. Täällä työpäivän jälkeen kylän kaupan kassallakin kysellään, mitä pandoille Lumille ja Pyrylle, tai Kaisla-saukolle kuului tänään.  

Keski-Suomen ELY-keskukselta hankeavustus

Ähtärin eläinpuistoon perustettava luontokoulu tulee olemaan Etelä-Pohjanmaan ensimmäinen, tarkoitus on parantaa Etelä-Pohjanmaan lasten ja nuorten ympäristökasvatuksen tasa-arvoa. Eläinpuiston luontokoulu ryhtyy hankkeen aikana Vihreä Lippu-toimintaan ja toimii alueellisena Vihreä Lippu edistäjänä ja asiantuntijana. Luontokoulun suunnittelee Ähtärin eläinpuiston ympäristökasvattaja, jolla on osaamista myös koulumaailmasta.

Mikä on Vihreä Lippu

Vihreä Lippu on kansainvälinen kasvatusalan ympäristömerkki päiväkodeille, kouluille, oppilaitoksille sekä lasten ja nuorten vapaa-ajantoimijoille. Se ohjaa pitkäjänteiseen, tulokselliseen ja innostavaan toimintaan.

Mikä on luontokoulu?

Luontokoulutoiminta tukee ja täydentää päiväkotien ja koulujen ympäristökasvatustyötä. Toiminnan pääpaino on ulko-opetuksessa, joka tarjoaa myönteisiä luontoelämyksiä, herättää kiinnostusta ympäröivään luontoon ja edistää vastuullista elämäntapaa. Toiminnan kautta pyritään vahvistamaan luontosuhdetta ja lisäämään luonnossa oleskelua, liikkumista ja tekemistä, jotka lisäävät ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Tavoitteena on myös tuoda esiin syitä, jotka johtavat ympäristöongelmiin sekä keinoja ja mahdollisuuksia valoisampaan tulevaisuuteen.

Hankkeen kesto ja tavoitteet

Hanke tullaan toteuttamaan 1.3.2022 – 31.12.2023 välisenä aikana. Hankkeen tavoitteena on tuottaa n. 75 ilmaista toiminnallista luontokoulupäivää Etelä-Pohjanmaan lapsille ja nuorille, sekä tuottaa ja välittää omatoimimateriaaleja kasvattajille ja opettajille koulujen ja päiväkotien lähiympäristöön. Omatoimimateriaaleihin rakennetaan lainattavat retkireput, jotka voivat sisältää opetusmateriaalien lisäksi tarvittavia tutkimus- tai mittausvälineitä luonnon tutkimiseen. Hankkeen aikana opettajille järjestetään lisäkoulutusta ja Vihreä Lippu -koulutusta.

Etelä-Pohjanmaan kouluja ja päiväkoteja innostetaan samalla Vihreä Lippu -toimintaan tuomalla esiin toiminnan hyötyjä ja mielekkyyttä. Tavoitteena on, että hankkeen päätyttyä alueella toimisi luontokoulu, jonka toiminta on turvattu kuntien rahoituksen turvin.

Ähtäri Zoon eläintenhoidon tiimiin on saatu uusia jäseniä. Uudeksi eläintenhoitajaksi on valittu Janika Peräinen Tampereelta. Hän on valmistunut ammattiinsa Huittisten ammatti- ja yrittäjäopistosta. Janika on opiskellut myös eläintarhaeläinten hoitamisen ja lajiensuojelun osatutkinnon Taitotalossa. Ähtäri Zoo on tullut käytännössä jo hyvin tutuksi työharjoittelun, kesätöiden ja määräaikaisten työjaksojen kautta. Työn kiireinenkin puoli on jo tullut koettua. "Eläinten parissa tunnen olevani rauhallinen, varma ja varovainen. Haluan aina oppia uutta, kehittyä ja tietää lisää alaani liittyen. Intohimo ja motivaatio juuri tähän työhön on suuri", kertoo Janika.

Määräaikaiseksi eläintenhoitajaksi valittiin Sini Nukari Kangasalta. Sinillä on monipuolista kokemusta opintojensa kautta mm. jyrsijöiden, lintujen, matelijoiden ja tuotantoeläinten hoidosta. Hän on opiskellut maatalousalan perustutkinnon Osaralla Hämeenkyrössä ja valmistuu nyt eläintenhoitajaksi Ahlmanilta. "Suoritan juuri viimeistä harjoittelujaksoani Särkänniemen akvaariossa, jossa olen saanut huikean paljon ja monipuolisesti kokemusta erilaisten kalojen ja matelijoiden hoidosta. Harjoittelujaksoni päättyy juhannusviikolla, jonka jälkeen valmistun eläintenhoitajaksi", iloitsee Sini.

Janika ja Sini arvostavat työtään osaavan tiimin jäseninä ja upeiden luonnonvaraisten eläinten parissa. He odottavat myös eläinpuistossa vierailevien asiakkaiden tapaamista ja kohtaamisia heidän kanssaan.

Toivotamme Janikan ja Sinin tervetulleiksi joukkoomme!
Marko Haapakoski
Intendentti

 

Kuvassa vas. Sini Nukari ja oikealla Janika Peräinen