Metsäpeuroja siirretty tarhasta toiseen

Ähtäri Zoon metsäpeuratarhoilla on viime aikoina ollut vilkasta liikehdintää! Eläinpuisto on mukana MetsäpeuraLIFE-hankkeessa, jonka keskeisimpiä tavoitteita on palauttaa laji sen  alkuperäisille esiintymisalueille eteläiselle Suomenselälle. Hankkeen aikana Ähtärissä syntyneet vasat voivat osallistua luontoonpalautukseen. Niistä tulee joko kantavanhempia kansallispuistojen totutustarhoihin tai eläintarhoihin tai ne lähtevät lyhyen totutustarhausjakson jälkeen luontoon. Ähtäri Zoosta siirrettiin viime viikolla kaksi vuonna 2020 syntynyttä vaadinta Ruotsiin Nordens Arkin eläinpuistoon tuomaan uusia geenejä metsäpeuratarhaan. Kuluvalla viikolla Ähtäri Zoohon saapui kaksi metsäpeuraa Lauhavuoren kansallispuiston totutustarhasta, yksi vaadin ja yksi hirvas. Vaatimen matka jatkuu Ähtäristä vielä Ranuan eläinpuistoon. Myös hirvas on tarkoitus siirtää toiseen eläinpuistoon.

 

 

Nyt meneillään olevassa metsäpeurahankkeessa pyritään vahvistamaan luonnon metsäpeurakantaa palauttamalla tarhattuja yksilöitä takaisin luontoon. Metsäpeuroja siirretään totutustarhojen jälkeen Lauhavuoren ja Seitsemisen kansallispuistoihin. Totutustarhoissa peurat harjoittelevat luonnossa selviytymistä ihmisen seurannassa ja suojassa pedoilta. Eläinpuistoilla on merkittävä rooli hankkeessa, sillä lähes kaikki totutustarhojen kantaeläimet ovat syntyneet pääosin eläintarhoissa. Eläinvaihtoja puistojen välillä tehdään, jotta tarhakannan geneettistä monimuotoisuutta saadaan kasvatettua. 

Ähtäri Zoon Pandaleivontakilpailu käynnissä

Ähtäri Zoo on avannut Pandaleivontakilpailun, johon voivat osallistua kaiken ikäiset kotikokit ja -leipurit. Kilpailuaikaa on 15.2. saakka. Voittajaleivoksen valitsee TV:n ruokaohjelmista Kokkisota, Mitä tänään syötäisiin sekä Maalla, merellä ja lautasella, tuttu kokki Linnea Vihonen. -Pandaleivonnaiskilpailun tuomarointi yhdistää useammankin intohimoni - rakkauden ruokaan mutta myös rakkauteni luontoon ja eläimiin. Odotan kilpailutöiltä innovatiivisia ja hauskoja lopputuloksia enkä malta odottaa, että pääsen valitsemaan voittajan, kertoo Linnea. Voittajan Linnea julkaisee Ähtäri Zoon Pandatalossa 4.3.22 klo 13. Kilpailun voittaja saa palkinnoksi kunniakirjan, vuoden kausikortit kahdelle Ähtäri Zoohon ja 250 euron arvoisen lahjakortin Hotelli Mesikämmeneen. Kaksi seuraavaksi sijoittunutta saa kunniakirjan ja pääsyliput eläinpuistoon koko perheelle. Voittajaleivos pääsee vuoden ajaksi Ähtäri Zoon Pandaravintolaan tarjolle.  

Myyntituotto käytetään lajiensuojeluohjelman tukemiseksi
Kisan voittajaleivonnaisesta tulee uusi tuote Pandatalon Deli & Cafen valikoimaan. Tulevan leivonnaisen tuotto käytetään pandojen lajien suojeluohjelman jatkumisen turvaamiseksi Ähtäri Zoossa. Ähtärin isopandat ovat osa Kiinan ja Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n yhteistyössä laatimaa tarhasuojeluohjelmaa. Tarhoissa Kiinassa ja eri puolilla maailmaa elävät pandat ylläpitävät tärkeää tehtävää: ne kantavat kannan turvaavaa geenivarastoa, jonka avulla sukupuuton uhkaama isopanda voitaisiin pelastaa, jos luonnossa elävät pienet populaatiot syystä tai toisesta tuhoutuisivat. Yksi suojeluohjelman tavoite on, että jos Ähtärin pandapari saa pentuja, noiden pentujen jälkeläiset elävät joku päivä vapaana luonnossa Kiinassa.

Miten osallistua Pandaleivontakilpailuun?
Kilpailutyöstä lähetetään kuva ja resepti osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. tai kirjeitse Ähtärin Eläinpuisto Oy, Leivoskisa, Karhunkierros 150, 63700 Ähtäri. Myös paikanpäälle voi toimittaa valmiin leivoksen ja reseptin, yhteydenotto edeltä käsin Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.. Kilpailijan yhteystiedot ja ikä mainitaan leivonnaisehdotuksen yhteydessä.

Leivonnainen voi olla suolainen tai makea, tai näiden yhdistelmä. Leivonnaisen ulkonäön tulee jollain tavalla ilmentää pandaa.
Ähtäri Zoon raati valitsee 5 finalistia, joista Chef & Food Designer Linnea Vihonen valitsee voittajan ja kaksi seuraavaksi parasta. Kilpailun tulos julkaistaan Ähtäri Zoon Pandatalossa 4.3.22 klo 13.

Kilpailun sääntöihin voi tutustua tarkemmin täällä.

Ähtäri Zoon eläinkuulumisia – Lintujen talvi

Ähtärin Eläinpuistossa asuu useita eri lintulajeja. Lintuja voit löytää eläinpuiston eri paikoista, kuten vesilintuhallista, jossa eri vesilintulajien lisäksi asustelee sammakkoja, kaloja, vaivaishiiriä sekä myyriä. Pöllöt ja kanalinnut taas viihtyvät yhteisessä tilakokonaisuudessa, jossa on tarhojen välissä menevä käytävä - toisella puolella käytävää asuu kanalintuja ja toisella puolella käytävää pöllöjä.

Ähtäri Zoon lintukuraattorin Tuuli-Susanna Salmen mukaan vesilintuhallin eri lajit tulevat hyvin toimeen keskenään.

– Tällä hetkellä siellä on useampaa eri kokoista lajia – ihan pienestä tavista aina sinne joutseneen asti. Vesilinnut antavat hyvin tilaa toisilleen, ja löytävät hyvin paikkansa halliympäristössä. Samalla tavalla kuin luonnossakin.

Vesilintuhallissa elelee mm. kanadanhanhi, joka on Suomessa esiintyvistä hanhilajeista suurikokoisin sekä kiljuhanhi, joka on yksi Pohjoismaiden uhanalaisimpia pesimälintuja. Kiljuhanhi kuuluu romahdusmaisesti vähentyneiden lintulajiemme joukkoon. Lisäksi hallissa asustelee esimerkiksi valkoposkihanhia ja metsähanhia.

Vesilintuhallissa on iso allas, johon vaihdetaan päivittäin vesi. Hallista löytyy linnuille myös pehkua, olkea, heinää sekä pestävä betonialusta, joka on helppo pitää puhtaana. Linnut ruokitaan päivittäin, kun hoitajat tuovat ravintoa lintuja varten allasympäristön eri astioihin, joissa on esimerkiksi salaattia, jyvää ja kalaa – kukin yksilö syö niistä itselleen sopivaa ruokaa.

Vesilintuhallissa asuva kiljuhanhi on yksi Pohjoismaiden uhanalaisimpia pesimälintuja

Kanalinnut ja pöllöt samassa osoitteessa

Kanalinnut ja pöllöt jakavat saman osoitteen, kun pöllöille rakennettiin pari vuotta sitten uudet tilat kanalintutalon yhteyteen. Talon asukkien tarhat ovat mahdollisimman luonnonmukaisia, ja sinne on istutettu paljon mm. erilaista kasvillisuutta sekä kasvavia puita, jotka menevät katosta läpi.

Kanalintutalon puolella on mm. fasaaneja ja kultafasaaneja. Ähtärin kultafasaanit ovatkin hyvin imelä jengi, jonka hillityssä ytimessä ovat kanat Hillo, Hunaja ja Siirappi. Kukko Marmeladi tuo puolestaan porukkaan värikästä rokkikukkoenergiaa! Pöllötalossa taas on tällä hetkellä viisi eri tarhaa. Tarhoissa asuu eri pöllölajeja, kuten esimerkiksi tunturipöllö, joka on Suomessa äärimmäisen uhanalainen ja harvinainen. Lisäksi pöllötalossa asustelee myös muuan hiiripöllöpariskunta: Tiistai ja Torstai.

– Jos joku lintu täytyy yksilönä nostaa esille, niin kyllä se on tuo meidän hiiripöllö Tiistai. Hän on persoonana sellainen, että Tiistai hakee ruokaa jopa ihan kädestä. Lisäksi Tiistai on hyvin rohkea, ja jopa välillä se tuntuu hakevan ihan mielellään kontaktia hoitajiin. Yleensä varsinkin naaraspöllö saattaa olla hyvinkin aggressiivinen pesällään. Tiistai kuitenkin antaa ainakin minun viedä pesälleen ruokaa – siinä missä hänen puolisonsa Torstaikin.

Hiiripöllö on keskikokoinen, mustan-, tummanruskean- ja valkoisenkirjava pöllö, jonka silmät ovat keltaiset

Ähtäri Zoossa on myös väliaikaisessa hoidossa olevia villieläimiä

Vakioasukkien lisäksi eläinpuistossa on myös lintuja, jotka tarvitsevat väliaikaista hoitoa ja huolenpitoa. Parhaillaan Ähtäri Zoossa on hoidossa yksi villijoutsen, joka saapui joulukuussa eläinpuistoon Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistyksen kautta.

– Ilmeisesti joutsen oli törmännyt johonkin tai sitten sen siipi oli jäätynyt johonkin kiinni – varmuutta ei ole. Siipi oli joka tapauksessa pahasti turvoksissa ja siipisulat kärsineet, joten joutsen oli lentokyvytön. Hyvällä hoidolla kudokset ovat lähteneet kuitenkin paranemaan.

Toivon mukaan joutsen päästään vapauttamaan takaisin luontoon keväällä.

 Joutsenen kuntoutumista seuraa eläinlääkäri. Kun siiven sulat ovat ennallaan ja joutsenen todetaan parantuneen, se lasketaan eläinpuiston joutsentarhaan. Tarhassa sen käyttäytymistä seurataan ja varmistetaan, että joutsen on kykeneväinen liikkumaan normaalisti ja sen lentoharjoitukset luonnistuvat.

– Aina kuntouttavassa toiminnassamme pyrimme siihen, että hoidettavalle eläimelle ei tule liikaa ihmiskontaktia. Hoitomme tähtää aina kuitenkin yksilön luontoon vapautukseen, joten mahdollisimman vähäisellä ihmiskontaktilla yksilö myös säilyy villinä.

Ähtäri Zoossa on myös lintuja, jotka tarvitsevat väliaikaista hoitoa ja huolenpitoa. Kuvassa joulukuussa eläinpuistoon saapunut villijoutsen

 

Ähtärin eläinpuiston lumileopardeilla kevättä rinnassa

Ähtärin eläinpuistossa asuu kaksi lumileopardia, vuonna 2015 syntynyt, Englannista Ähtäriin muuttanut uros Jamal sekä vuonna 2017 syntynyt, Saksasta Ähtäriin muuttanut naaras Juma. EEP-ohjelman lumileopardikoordinaattori valitsi Juman Jamalin kumppaniksi Ähtäriin, sillä ne ovat geneettisesti toisilleen sopivat lisääntymiskumppanit. Lajikoordinaattori suosittelee lisäännyttämistä vuosittain tietyille tarhoille.

Uroslumileopardi Jamal

 

Hajuyhteys tarhasta toiseen

Lumileopardi elää luonnossa yksin ja hakeutuu lajitoverin seuraan lähinnä lisääntymiskaudella. Tästä syystä Jamal ja Juma asuvat eläinpuistossa omissa tarhoissaan. Niillä on kuitenkin jatkuvasti näkö- ja hajuyhteys tarhasta toiseen. Jokainen lemmikkikissan omistaja tietää, että kissojen tutustuttaminen toisiinsa on pitkäjänteinen ja herkkä prosessi kissaeläinten erakkoluonteen vuoksi, sama pätee myös lumileopardeihin. Pitkin syksyä Jamalin ja Juman tarhoja vaihdeltiinkin niin, että välillä Juma oli Jamalin tarhassa ja päinvastoin – jotta yksilöt tottuisivat toistensa hajuihin. Jamal ja Juma ovat koko ajan olleet kiinnostuneita toisistaan, mutta kiinnostus lisääntyi entisestään kiima-ajan lähestyessä.

 

Tutustuminen on sujunut hyvin

Lumileopardin kiima-aika alkaa usein loppuvuodesta joulukuun aikana ja kestää helmikuuhun asti. Kiimakäyttäytyminen muistuttaa suuresti lemmikkikissan kiimakäyttäytymistä mouruiluineen, merkkailuineen ja kiehnäämisineen. Varsinaisen kiima-ajan alettua Jamal ja Juma päästettiin samaan tarhaan eläintenhoitajien valvovien silmien alla tammikuun alkupuolella. Pariskunta tulee hyvin toimeen keskenään, vaikka Juma hieman äriseekin sulhaselleen kiimakäyttäytymisen mukaisesti. Jamal puolestaan kosiskelee Jumaa ja on mielin kielin tälle. Muun muassa vatsan näyttäminen kissaeläinten kohdalla merkitsee hyvän tahdon elettä. Lumileopardilla kantoaika on noin reilu kolme kuukautta, joten jos kaikki sujuu hyvin, myöhään keväällä tai alkukesästä Ähtärin eläinpuistoon saattaa syntyä lumileopardinpentuja! 

Ähtärin Eläinpuisto Oy tarjoaa ikimuistoisia kesätyöpaikkoja, joihin kuuluvat mukavat työkaverit ja inspiroiva työympäristö

Ähtärin Eläinpuisto Oy on tarjonnut jo vuosikymmenien ajan elämysrikkaita kesätyöpaikkoja monelle nuorelle. Yhtiöön kuuluvat Ähtäri Zoo, kotieläintila Farmi, Zoo Camping, Hotelli Mesikämmen ja Pandatalon Deli&Cafe. Monipuolisuus onkin osuva termi, jolla Ähtärin Eläinpuisto Oy:n kesätyöpaikkoja voisi kuvailla.

Tässä artikkelissa omista työkokemuksistaan Ähtärin Eläinpuisto Oy:n alaisena kertovat Kiia Moisio ja Heikki Unnbom. Kiia on työskennellyt useana kesänä eri tehtävissä Ähtärin Eläinpuistossa sekä Hotelli Mesikämmenessä ja Heikki toimii myyntineuvottelijana myyntipalvelussa, jossa hän vastaa osana myyntitiimiä Ähtärin Eläinpuiston ja Hotelli Mesikämmenen myynnistä. Päästetään siis Kiia ja Heikki ääneen!

Kuinka kauan olet työskennellyt Ähtärin Eläinpuisto Oy:n alaisena ja missä työtehtävissä?

Heikki: “Työt olen aloittanut vuonna 2004 Hotelli Mesikämmenessä sesonkityöntekijänä ja vuodesta 2010 olen ollut kokopäiväisenä työntekijänä eri osastoja läpikäyneenä, kuten hotellin ravintola, hotellin vastaanotto sekä myyntipalvelu.”

Kiia: “Olen ollut Hotelli Mesikämmenen puolella kolme kesää ja eläinpuiston puolella neljä kesää. Yhteensä seitsemän kesää siis. Kaikki alkoi Hotelli Mesikämmenen ravintolasta vuonna 2015. Enimmäkseen tein silloin aamupalavuoroja ja lounasta - siitä myöhemmin sitten siirryin tarjoilijan hommiin. Viimeisimmän kesän aikana, jonka olin ravintolan puolella, tein vuoroja myös jäätelökioskilla.” 

“Sitten vaihdoin tien toiselle puolelle eläinpuistoon. Siellä olen tehnyt muun muassa lipunmyyntiä lippupisteellä, matkamuistomyymälässä matkamuistomyyntiä, infopisteellä vuoroja, ja olen myös pitänyt muutamia pandaopastuksia, kun lipunmyyjillä kiersi opastusvuorot. Nykyäänhän ihan viralliset oppaat ja eläintenhoitajat hoitavat niitä opastuksia.” 

“Toki sitten kaikenlaista muutakin on tullut tehtyä, kuten videoita infotapahtumiin ja pandamaskottina olemista. Tosi monenlaisia työtehtäviä siis on ollut!” 

Minkälainen työpaikka Ähtärin Eläinpuisto Oy on? 

Heikki: “Työpaikkana Zoo ja Hotelli Mesikämmen ovat erittäin antoisia, koska pääsee tekemään paljon erilaisia töitä ja kehittämään palveluita asiakastarpeiden mukaan.”

Kiia: “Siellä on tosi ihana työilmapiiri. Työkavereista tulee ihan oikeita ystäviä kesän mittaan. Tosi sellainen lämmin ja rento ilmapiiri siis. Eikä tarvitse mitenkään tosikkona mennä töihin, vaikka tottakai työt tehdään tosissaan, mutta se on kuitenkin semmoista hyvänmielen hommaa.” 

Mikä työssä on ollut parasta?

Heikki: “Parasta on monipuolisuus eli se, että saa tehdä paljon erilaisia työtehtäviä ja olla eri työntekijöiden kanssa tekemisissä. Suurin osa työntekijöistä tuntee toisensa hyvin, vaikka matkailualueella on paljon eri toimipisteitä ja kuitenkin kaikilla on sama missio: tuottaa asiakkaille elämyksiä ja palvella asiakaslähtöisesti palvelusta riippumatta.” 

Kiia: “Yhteisöllisyys ja se, että kukaan ei jää yksin työporukasta. Siellä on paljon vakkareita ja näitä jotka ovat olleet monta kesää, mutta aina on myös uusia kesätyöntekijöitä – niin tavallaan sellainen avun pyytäminen on tosi matalalla kynnyksellä, kun on hyvä työilmapiiri ja kaikki tarjoo sitä apua tosi avokätisesti. Kaveria ei jätetä hätään, vaan yhdessä hoidetaan!” 

Mitä työ antaa – entä mitä ottaa? 

Heikki: “Työ antaa mukavat työkaverit, vaihtelevan ja mielenkiintoisen työympäristön, jossa on paljon erilaisia palveluita moneen eri tarkoitukseen. Työ vaatii paikoitellen hyvää stressin ja kiireen sietokykyä ja joustamista sesonkiaikoina. Kaikilla työntekijöillä on kuitenkin hyvä turvaverkko työyhteisössä, ja apua ongelmiin saa aina tarvittaessa.” 

“Työtä ei välttämättä tehdä kelloa katsomalla ja poistuta työpaikalta, kun kellon mukaan päivä olisi päätöksessä. Toimimme asiakkaan ehdoilla, joka vaatii kaikilta työntekijöiltä tietynlaista pelisilmää ja palveluasennetta.”

Kiia: “Itse kun olen ollut siellä niin monta vuotta nuoresta lähtien, niin sinne on vähän kuin muodostunut toinen perhe. Se on ollut tosi kiva, että on päässyt monipuolisesti tekemään vähän kaikenlaista, kun se ei tosissaan ole pelkästään sitä lippukassan takana seisomista. Lisäksi työntekijän kielitaito kehittyy tosi paljon, kun sesongin aikaan on tosi paljon kansainvälisiä asiakkaita, ja sinne tulee vierailijoita ympäri maailmaa.” 

“Asiakaspalvelutyöhön valitettavasti aina välillä kuuluu ne ikävät asiakaspalvelukokemukset, mutta onneksi aina työyhteisössä on apua tarjolla työkavereiden puolelta. Ja aina tosi tarkkaan puututaan siihen, jos on kokenut jotain ikävää – niin sitten myös sieltä työnantajan puolestakin nostetaan asioita esille, että onko kaikki OK ja haluaako keskustella asiasta.” 

Minkälainen persoona mielestäsi sopii Ähtärin Eläinpuisto Oy:hyn kesätöihin? 

Heikki: “Tällä alalla työskentelyä edesauttaa, että on ulospäinsuuntautunut, supliikki, työtä pelkäämätön, asiakaspalveluhenkinen, iloinen, reipas ja haasteista innostunut.”

Kiia: “Ainakin tosi sosiaaliset ja semmoset iloset persoonat, että sulla on tavallaan hyvä fiilis, jonka saat välitettyä asiakkaalle - tämähän on tosi tärkeätä, että onnistuu siinä. Pitää olla lisäksi reipas, oma-aloitteinen ja myös hoitaa ne omat hommat, ettei tarvitse olla puskemassa eteenpäin. Kaikkea ei tarvitse tietenkään heti osata, mutta pitää aina muistaa ja osata pyytää apua, jos jotain ei osaa tai tiedä.”

“Ehkä myös semmoinen heittäytyjä tyyppi sopii hyvin, koska siellä tulee paljon erilaisia mahdollisuuksia tarjolle. Mitä enemmän heittäydyt eri työtehtäviin, niin sitä enemmän itse saat siitä työkokemuksesta.”

Tervetuloa meille töihin kesäksi 2022!

 

Jos Kiian ja Heikin kertomukset herättivät uteliaisuutesi, ja haluat päästä osaksi monipuolisia ja varmasti ikimuistoisia työtehtäviä, joihin eläinystävät tuovat oman lisänsä – tutustu tarjoamiimme kesätyöpaikkoihin täältä: https://www.ahtarizoo.fi/avoimet-tyoepaikat

Autamme majoituksen järjestämisessä.

Naaraskettu Freda on siirtynyt parhaille myyrämaille

Naaraskettu Fredan kunto alkoi heiketä ennen joulua, ja sen vointia on seurattu tarkasti. Hoitotoimenpiteistä huolimatta kunto ei parantunut ja eläinlääkäri arvioi parhaaksi päästää Freda parhaille myyrämaille.

-Freda sai elää ketulle merkittävään, lähes 13 vuoden, ikään asti. Luonnossa ketut elävät harvoin pitempään kuin 5 vuotta. Fredan tarhakaveri Tessu asuu nyt yksin kettutarhassa. Ketut ovat luonnostaan yksineläjiä, joten Tessu pärjää varmasti hyvin. Se on kuitenkin tarkassa seurannassa, jotta sen hyvinvoinnista voidaan olla varmoja, kertoo intendentti Marko Haapakoski.

Freda oli pentuna otettu luonnosta lemmikkieläimeksi ja poliisi toimitti Fredan Ähtärin eläinpuistoon vuonna 2009, missä se eleli mukavaa ketun elämää.

Haikeina muistamme kaunista Fredaa.