Vieraile ja Välität ry. - tue lahjoittamalla uhanalaisten eläinlajien suojelua ja luontoon sekä luonnonsuojeluun liittyvää valistustyötä
Vieraile ja Välität yhdistyksen tarkoituksena on tukea aatteellisesti ja taloudellisesti erityisesti harvinaisten ja uhanalaisten eläinlajien suojelua ja luontoon sekä luonnonsuojeluun liittyvää valistustyötä. Esimerkiksi pandojen lajiensuojelua voi tukea osallistumalla keräykseemme pandojen suojeluohjelman jatkumiseksi Suomessa. Lumi ja Pyry kiittävät tuesta! Viite: pandojen lajiensuojelu.
Julkaisu:
‘The giant panda is cryptic’
Scientific Reports
Ossi Nokelainen, Nicholas E. Scott-Samuel, Yonggang Nie, Fuwen Wei & Tim Caro
10.1038/s41598-021-00742-4
https://www.nature.com/articles/s41598-021-00742-4
Julkaisuvapaa 28.10.2021 klo 12:00
MEDIATIEDOTE: Turkulaiset ja kiinalaiset tutkijat julkaisivat tutkimuksen jättiläispandan sopeutumisesta bamburavintoon.
Julkaisuvapaa 23.10.2021
Temporomandibular joint and Giant Panda’s (Ailuropoda melanoleuca) adaptation to bamboo diet
Pekka K. Vallittu, Juha Varrela, Jukka Salo, Li Rengui, Ling Shanshan, Huang Shan, Hemin Zhang & Pekka Niemelä
Scientific Reports 2021, Volume 11, Article number: 14252
Kettujemme Fredan ja Tessun historia
Ihmisen hoitoon joutuneesta villieläimestä ei aina ole luontoon palautettavaksi, joten eläinten kannalta parempi vaihtoehto on ottaa se ammattimaiseen hoitoon esimerkiksi eläinpuistoon. Naaraskettumme Freda, oli pentuna otettu luonnosta ihmiselle lemmikiksi. Se oli elänyt lapsuutensa kerrostalossa ilman oman emon hoivaa. Poliisit toimittivat Fredan Ähtärin eläinpuistoon vuonna 2009. Uroskettumme Tessu on myös luonnossa syntynyt, mutta ryhtyi pentuna pyörimään ihmisten pihoissa, eikä pärjännyt omillaan. Tessu toimitettiin Ähtärin eläinpuistoon vuonna 2015.
Mediatiedote
08.10.2021
Ähtäri Zoon ketut toteuttavat lajityypillistä käyttäytymistään
Tietoomme on tullut, että Ähtäri Zoon ketuista on tehty poliisille ilmoitus. Olemme toimineet koko ajan eläimiin liittyvien säädösten ja asetusten mukaan, eläinten hyvinvointi ja lajityypillinen käyttäytyminen edellä. Ähtäri Zoo on lähes 50 vuotta vanha puisto, jonka tehtävänä on suojella lajeja ja tehdä asiaan liittyvää tutkimusta.
Ketut ovat asuneet kesäkuusta lähtien niille kohennetussa, Ranualle toisen kotkan pariksi muuttaneelta kotkalta vapautuneessa aitauksessa. Ketut toteuttavat lajityypillistä käyttäytymistään ja voivat hyvin.
”Eettisenä ja korkean moraalin puistona olemme sitoutuneet pitämään eläinten hyvinvoinnista huolta ja teemme hyvää yhteistyötä AVIn ja kaikkien muidenkin viranomaisten kanssa. On itsestään selvää, että mikäli mitä tahansa huomautettavaa löytyy, niin korjaamme tilanteen niin pian kuin suinkin”, Ähtäri Zoon intendentti Marko Haapakoski toteaa.
Ähtäri Zoolla on tiivis keskusteluyhteys myös alansa kattojärjestön EAZAn (Euroopan eläintarhojen ja akvaarioiden yhdistys) kanssa.
Haapakoski korostaa, että puiston eläintenhoitajat tuntevat eläinten lajityypillisen käyttäytymisen erittäin hyvin:
”Jos näemme muutoksia lajityypillisessä käyttäytymisessä, korjaamme takuulla tilanteen, aivan kuten teimme kettujenkin kanssa. Etiikka ja moraalimme on korkea, ja erityisen korkea se on eläintenhoitajillamme, joille eläimet ovat tärkeimpiä työkavereita. Sen vuoksi annamme nyt työrauhan kettujemme hyvinvoinnin tutkimiseen.”
Lisätietoja:
intendentti
Marko Haapakoski
Ähtäri Zoo
puh. 030 621 5334
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Ähtärin eläinpuisto on erityisen tunnettu karhuistaan. Santeri ja Santra ovat edelleen monelle tuttuja nimiä ja eläinpuiston ensimmäinen karhupariskunta elikin kunnioitettavaan 33 vuoden ikään saakka. Tämän parin vuonna 1991 syntynyt Mimmi-tytär asustaakin meillä edelleen. Iästään huolimatta Mimmi on edelleen hyvin voimakasluonteinen karhu. Mimmi on ollut erinomainen emo ja onkin kasvattanut useamman pentueen maailmalle. Mimmin jälkeläisiä löytyy suomalaisten eläintarhojen lisäksi myös ympäri Eurooppaa.
Monet tunnistavat Mimmin kuitenkin joogakarhuna. Mimmin emo Santra aloitti tämän joogaamiseksikin kutsutun venyttelyn, jonka Mimmi oppi emoaan seuraamalla. Karhumme joogaavat erityisesti opastusten aikana herkkupaloja odottaessaan, mutta onpa niiden nähty joogailevan ihan itsekseenkin. Eräs ulkomaalainen vieras bongasikin kerran Mimmin iltapäiväjoogauksillaan ja kuvat joogaavasta suomalaisesta karhusta levisivät myös ulkomaan medioissa.
