Lauantaina 7.5. vietetään lasten tiedepäivää sisävesiteemalla!

 

Vuoden 2022 Tietoprovinssi keskittyy tänä vuonna lapsiin! Lauantaina 7.5. klo 10–16 Ähtärin eläinpuistossa vietetään lasten tiedepäivää ja kaikki ovat tervetulleita osallistumaan toimintapisteillemme. Puistoon on sisäänpääsymaksu.

Kaikki lapset ja lapsenmieliset saavat osallistua oman aikataulunsa mukaan toimintapisteillemme. Pisteillä pääsee leikkimään lisätyn todellisuuden hiekkalaatikolla, laittamaan kädet turpeeseen ja oppimaan lisää hienosta luonnonvarastamme. Kaloja pääsee tunnistamaan livenä sekä kokeilemaan osaatko tunnistaa kalat paremmin kuin konenäkö, lisäksi paikalla on kalojen fileointinäytöksiä. Kaiken kruunaa saukko-opastukset klo 11.00. 13.00 ja 15.00. Opastuksilla kerrotaan, miten saukko on sopeutunut elämään vedessä ja miten vesistöjen tila on Suomessa ja Euroopassa vaikuttanut saukkokantoihin.

Ohjelmapisteille saa osallistua oman aikataulun mukaan ja niistä ei kerätä erillistä maksua. Mukaan pääset siis vain puiston sisäänpääsymaksun hinnalla! Mukana tapahtumaa järjestämässä ovat Tietoprovinssi, Etelä-Pohjanmaan kesäyliopisto, Ähtärin eläinpuisto ja Suomenselän kalatalousalue.

Lisätietoja: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. ja Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. 

 

Tunturipöllö mukana EEP-suojeluohjelmassa – lajin tarhakanta pyritään pitämään elinvoimaisena

Vielä 1900-luvun alussa tunturipöllö kuului Suomenkin vakituiseen pesimälajistoon, mutta katosi vainon ja laajamittaisen munien keruun takia 1930-luvulle mennessä. Keskieurooppalaiset keräilijät maksoivat tuolloin paikallisille asukkaille huomattavia rahasummia lajin munapesueistä. Laji rauhoitettiin vuonna 1962, ja nykyään tunturipöllöjä tavataan Suomessa hyvin harvinaisena ja satunnaisena pesimälajina vain pohjoisimmassa Lapissa. Suomessa lajin kansalliseksi uhanalaisuusluokitukseksi arvioitiin vuonna 2000 "erittäin uhanalainen" ja vuonna 2010 "äärimmäisen uhanalainen".

Tunturipöllöt voivat pesiä vain siellä missä myyriä ja sopuleita on paljon. Pikkunisäkkäiden kannat vaihtelevat vuodesta toiseen ja tunturipöllöt joutuvat vaeltamaan jopa tuhansia kilometrejä ruokamaiden perässä. Koiraat ovat lumivalkeita, kun taas naaraiden ja nuorten yksilöiden väritys vaihtelee valkeasta tummiin juoviin.

EAZA, eli Euroopan eläintarha- ja akvaariojärjestö, johon myös Ähtäri Zoo kuuluu, otti kesällä 2021 tunturipöllöt mukaan EEP-suojeluohjelmaan, koska tunturipöllöjen määrä on merkittävästi vähentynyt luonnossa. Ohjelmaan kuuluvista lajeista pidetään kantakirjaa, ja niiden lisääntymistä sekä siirtymistä eläintarhojen välillä säädellään lajikoordinaattorin antamien ohjeiden mukaan. Tunturipöllöjen mukaanotto EEP-suojeluohjelmaan perustui siihen, että viime vuosina on huomattu niiden maailmankannan olevan huomattavasti pienempi kuin alun perin luultiin. Todettiin, että laji on maailmanlaajuisesti vaarantunut.

Tunturipöllökannan vähentymisen tarkkoja syitä ei vielä tiedetä, mutta yksi todennäköinen ja mahdollinen syy on ilmastonmuutos, joka kaventaa tämän kauniin, arktisen lintulajin elinympäristöjä. EEP-suojeluohjelman avulla eurooppalaisten eläintarhojen tunturipöllökanta pyritään pitämään elinvoimaisena, ja sen perimmäinen tarkoitus on mahdollistaa lintujen luontoonpalautukset tulevaisuudessa, mikäli tunturipöllöjen tilanne luonnossa heikkenee pahemmin.  Ajatuksena on, että eurooppalaisten eläintarhojen tunturipöllökanta olisi geneettisesti mahdollisimman monipuolinen. Eli jos tunturipöllöjen vaikeudet jatkuvat ja niitä uhkaa sukupuutto, olisi lajikomiteassa olevilla eläintarhoilla terve kanta, jonka kautta voitaisiin mahdollistaa lajin luontoonpalautus.

Olennainen osa EEP-suojeluohjelmaa on myös selvittää villien tunturipöllöjen vähenemisen syitä tutkimustyön avulla. Lajikomitean jäsenet ovat eri puolilta Euroopan eläintarhoja, joissa on tunturipöllöjä. Komiteassa on Suomen lisäksi jäseniä mukana mm. Alankomaista, Isosta-Britanniasta, Tanskasta, Unkarista, Saksasta ja Portugalista. Lajikomitean tehtävänä on auttaa lajikoordinaattori Kirsi Pynnönen-Oudmania (Korkeasaari) eläintarhojen välisten siirtojen ja lisäännyttämisten suunnittelussa sekä kansainvälisessä tutkimustyössä.

EEP-suojeluohjelman tarkoituksena on auttaa säilyttämään lajin elinvoimaisuutta

Lajikomitean myötä tunturipöllöjen suojelemiseen tulee suunnitelmallisuutta

Lajikoordinaattori Pynnönen-Oudmanin yhtenä tehtävänä on ollut kerätä tieto jokaisesta Euroopan tarhoissa olevasta tunturipöllöyksilöstä: kuinka paljon niitä todellisuudessa on, mistä ne ovat tulleet, mikä niiden geneettinen kanta on jne.

Jotta tunturipöllön säilyvyys voitaisiin turvata, niin mahdollinen ensimmäinen askel on lajikomiteassa olevien eläinpuistojen tunturipöllöjen lisäännyttäminen. Näin lajin säilymiseen luonnossa tulisi suunnitelmallisuutta ja se olisi toteutettavissa. Ähtärin eläinpuistossa on tällä hetkellä neljä tunturipöllöä. Vanha pariskunta: Väinämöinen (koiras) ja Ahtisaari (naaras). Lisäksi eläinpuistossa on kaksi näiden poikasta – molemmat naaraita.

Iida Huhtaluhta on Pandaleivontakisan voittaja

Julkistimme Pandaleivontakilpailun 1.2. ja määräaikaan 15.2. mennessä saimme 54 erinomaista kilpailutyötä, joista Pandatalon jury valitsi 5 finalistia. He ovat Krista Kuusisto Kauhajoelta, Milja Varila Seinäjoelta, Laura Saarelainen Kouvolasta, Iida Huhtaluhta Alahärmästä ja Emilia Nygård Kokkolasta.

Perjantaina 4.3. valittiin voittaja ja kaksi seuraavaksi parasta. Finaalin päätuomarina toimi kokki Linnea Vihonen. Voittajan valinta ei ollut helppo tehtävä, mutta tuomaristo sai kuitenkin päätöksen tehtyä. Kolmanneksi tuli Emilia Nygård, Kokkolasta suolaisella pandamyky -leivonnaisellaan. Toinen palkinto annettiin kouvolalaisen Laura Saarelaisen Lakritsi-valkosuklaa muffineille ja voittajaksi Linnea Vihonen julisti Iida Huhtaluhdan Alahärmästä. Iidan pandamacaronsit pääsevät vuodeksi Pandatalon Cafen vitriinituotteeksi ja niiden tuotto ohjataan Vieraile ja Välität ry:lle, pandojen lajiensuojelutyön tukemiseen.

Kilpailun kunniamaininnan sai, Johanna Peltonen, Järvenpäästä. Hän osallistui kilpailuun sitruuna-lakritsi-macaronleivoksella. Ulkonäkö on huoliteltu ja tuote herkullinen. Leivonnainen olisi Pandatalon tuotantoon liian monimutkainen, joten se ei päätynyt finalistien joukkoon. Upea työ halutaan kuitenkin nostaa esille.

Kiitos kaikille kilpailuun osallistuneille!

Ähtäri Zoon karhut ovat heränneet

Vietimme aurinkoisessa ja nolla-asteisessa kevätsäässä Karhujen Kevätriehaa maaliskuun 5. päivä, sillä karhuperhe on herännyt. Ruskeakarhut käyvät tavallisesti nukkumaan marras-joulukuun vaihteessa pakkasten tulosta riippuen. Ähtäri Zoon karhut ovat heränneet yleensä maaliskuun puolessa välissä. Kuten nukkumaanmenoonkin myös heräämiseen vaikuttaa kevään eteneminen ja erityisesti lämpötila. Vuonna 2006 karhut heräsivät vasta 18.4., sillä kovat pakkaset jatkuivat huhtikuulle asti ja vuonna 2010 ne kolkuttelivat ovia jo helmikuun lopulla, jolloin lämpötila oli +3 astetta. Suomen pitkää pinta-alaa kuvastaa hyvin eläintarhojemme karhujen herääminen talviunesta: tavallisesti Korkeasaaren karhut heräävät ensin, sitten Ähtärin karhut ja viimeiseksi pohjoisimpana asuvat Ranuan eläinpuiston karhut.

Suomessa talvi on pitkä ja ravintoa niukasti, joten ruskeakarhut nukkuvat talviunta säästääkseen energiaa.
Talviunta nukkuva karhu ei ole samanlaisessa syvässä horteessa kuin todelliset horrostajat kuten lepakko, vaan karhu voi talven aikana liikkua ja jopa herätä ja poistua talvipesästä kesken unien. Talviunen aikana karhu säätelee elintoimintojaan tarkasti, ja ne hidastuvat huomattavasti normaalista.

Luonnossa ruskeakarhu rakentaa talvipesänsä esimerkiksi vanhaan muurahaiskekoon tai kuusen alaoksien suojaan. Meillä eläinpuistossa karhut nukkuvat sisällä pesätiloissaan. Karhuillemme on tärkeää, että ne saavat itse sisustaa oman talvipesänsä mieleisekseen. Eläintenhoitaja tuokin pesätilojen aidan ulkopuolelle mm. olkia, lehtiä ja kuusen oksia, jotka karhu itse ottaa käpälällään aidan raosta ja vie pesäänsä. Kuusivuotiaat karhuveljekset Kasper, Jesper ja Joonatan nukkuvat samassa pesässä ja vuonna 1991 syntynyt Mimmi sekä 11-vuotias Jaki omissa pesissään. Mimmi on kaikkien näiden karhuveljesten äiti ja nyt 31 -vuotias. Karhujen elinikä luonnossakin voi olla jopa 30 vuotta, mutta jää usein alle 20 vuoteen.

Karhuja ei ruokita talviunen aikana. Eläintenhoitaja käy syvimmän unen aikana kerran parissa viikossa tarkistamassa, että kaikki sujuu hyvin ja tuo lunta aidan viereen suun kostuttamiseksi. Lähempänä kevättä talviunta seurataan kerran viikossa, ja lumen kulutuksesta voidaan päätellä, milloin karhut heräävät. Muuten karhut eivät vaadi talviaikaan hoitoa, ja karhuista vastaava eläintenhoitaja keskittyy muiden eläinten hoitamiseen.

Katri Rantala (FM) valittu Ähtärin Eläinpuisto Oy:n markkinointi- ja viestintäpäälliköksi

Ähtärin Eläinpuisto Oy:n viestintä- ja markkinointipäälliköksi on valittu FM  Katri Rantala. Hän on ähtäriläislähtöinen ja ollut opiskeluaikoinaan kausityöntekijänä eläinpuiston eri palvelupisteissä. Katri Rantala aloittaa tehtävässään 14.3. ja tekee aluksi etätyötä. Vastaavassa tehtävässä työskennellyt Lea Lahtinen jää eläkkeelle kesäkuun lopussa. Kiinnostusta tehtävää kohtaan oli kiitettävän paljon, kovatasoisia hakemuksia tuli määräaikaan mennessä 35 kpl, joista viisi hakijaa valittiin haastatteluun.

Paluumuutto juurille Ähtäriin ja työhön yhteen Suomen suosituimmista matkailukohteista

Katri perheineen on suunnitellut muuttoa Ähtäriin jo pitempään. - Muutin valmistuttuani v. 2015 pohjois-Meksikoon mieheni luo, ja 2018 perustimme pienen hotellin viinitila-alueelle. Hotellin nimi on sama kuin yhdellä Eläinpuiston asukeistakin -Lumi. Muutamassa vuodessa, kovan työn tuloksena, hotellista on tullut alueen suosituimpia. Olemme saaneet hienon työporukan kokoon, pystymme nyt sen ansiosta toteuttamaan suunnitelmamme Suomeen muutosta. Meillä on 4-vuotiaat kaksoset, ja olemme aina halunneet kasvattaa lapset nimenomaan kotikaupungissani Ähtärissä. Paluumuuttajana arvostan enemmän kuin koskaan etenkin Suomen turvallisuutta, tasa-arvoa, koulutusta ja kaunista luontoa. Tulen olemaan innolla mukana Eläinpuiston, leirintäalueen ja Hotelli Mesikämmenen markkinoinnissa ja kehityksessä. Näen koko alueessa niin paljon potentiaalia, että tiedän mielenkiintoista tekemistä riittävän, kertoo nyt juurilleen palaava Katri. Ähtärin Eläinpuisto on yksi Suomen suosituimpia matkailukohteita, jossa vuosittain vierailee n. 200 000 kävijää. Luonnonmukainen eläinpuisto on tunnettu erityisesti pandoistaan ja ruskeakarhuistaan. Eläinpuisto viettää 50-v -juhlavuottaan 2023.

-Katrin koulutus ja maailmalta hankittu kokemus erityisesti turismin ja palveluiden alalta tuo tiimiimme vahvan lisän. Toivotamme lämpimästi Katrin tervetulleeksi meille töihin ja samoin koko perheen Ähtäriin, toteaa Eläinpuisto Oy:n toimitusjohtaja Arja Väliaho

Euroopan eläintarhat tukevat Ukrainan eläintarhoja

Ukrainan tilanne on järkyttänyt meitä Ähtäri Zoossa, kuten varmasti kaikkia. Olemme seuranneet maan eläintarhojen tilannetta ja avuntarvetta keskitetysti Euroopan eläintarhajärjestön, eli EAZA:n kautta. Ukrainassa on kolme eläintarhaa, jotka ovat EAZA:n jäsenehdokkaita: Harkovan, Kiovan ja Mykolajvin eläintarhat.

Ukrainasta saatujen tietojen mukaan eläintarhat saavat paljon puheluita, kirjeitä ja viestejä, joissa kysytään, kuinka niitä voi auttaa ja mille tilille varoja voi siirtää. Viesti Ukrainan eläintarhoista on, että tällä hetkellä avulle ei ole tarvetta. Tärkeintä on nyt keskittyä eläimistä huolehtimiseen, ja siihen on tarvittavat resurssit.

Jotta Ukrainan eläintarhoissa voidaan keskittyä eläimiin, EAZA huolehtii viestinnästä ja varainkeruusta. Tulevaisuuden ennakointi on tilanteessa mahdotonta, joten EAZA pitää tiiviisti yhteyttä eläintarhoihin Ukrainassa ja varmistaa, että ne saavat oikeanlaista apua sitten, kun sille on tarvetta.

Maaliskuun ensimmäisestä päivästä alkaen EAZA:lle Facebookin varainkeruun kautta lahjoitetut rahat ohjataan Ukrainan eläintarhojen auttamiseen. Keräykseen voi osallistua lahjoittamalla EAZA:n Facebook sivun kautta, tai luomalla Facebookissa varainkeruukampanjan ja valitsemalla lahjoituksen saajaksi EAZA – the European Association of Zoos and Aquaria.