Lähes jokainen suomalainen osallistuu elämänsä aikana ainakin kerran talkoisiin. Ja miksipä ei! Talkoisiin kuuluu usein läheisen tai tutun yhteisön auttaminen, mukava yhdessä tekeminen, ja jo talkoiden aikana näkee työnsä konkreettisen jäljen. Talkoisiin kuuluu ettei työtä tehdä niin vakavasti vaan rennolla otteella ja hyvässä hengessä. Pohjanmaalla ja täällä Ähtärissä talkoista käytetään usein nimeä kökkä.

Nähdään perjantaina 10.5. klo 14 alkaen -älä unohda haravaa!

Ähtärin eläinpuisto on järjestänyt talkoita jo vuosien ajan, koska apukädet otetaan aina ilolla vastaan ison alueen kevätkunnostuksessa. Eläinpuiston alue on yli 60 hehtaarin metsäinen puisto, jossa riittää tekemistä jokaisena vuoden aikana, mutta etenkin näin keväällä kun puistoa valmistellaan kesäkauteen. Eläinpuiston lisäksi alueeseemme kuuluu myös iso leirintäalue. Meillä talkoissa mm. haravoidaan, kerätään roskia ja maalaillaan. Siksi pyydämmekin kaikkia talkoisiin osallistuvia tulemaan paikalle oman haravan ja keliin sopivan vaatetuksen kanssa. Kokoonnumme Zoo Shopin eli matkamuistomyymälän edessä perjantaina 10.5. klo 14 ja jaamme siitä, toivottavasti sankoin joukoin tulleet, talkoolaiset tehtävän mukaan ryhmiin. Talkoisiin kuuluu myös kestitys, ja meillä sen tarjoaa ravintola Mesikämmen. Talkoita jatketaan n. klo 17 asti, jonka jälkeen ravintola Mesikämmen tarjoaa burgerannokset!

Talkoohistoriaa

Talkoot ovat Suomessa vuosisatojen perinteet omaava vapaaehtoisen työn muoto ja tärkeä osa suomalaista kansanperinnettä. Keskiajalta lähtien Länsi-Suomen ja Ruotsin viljelysseuduilla niityt olivat talojen yhtenäisiä aitauksia ja pellot aidattiin kahdeksi tai kolmeksi kylän vainioksi. Kaikkien osallisten piti tällöin saada heinät korjuuseen ennen kuin karja voitiin laskea laitumelle. Tämä toiminta kehitti pohjaa naapurien väliselle työavulle ja talkootyölle. Talkoot olivat myös hyvä tapa tavata uusia ihmisiä tai löytää puoliso. Talkoiden jälkeen oli tapana järjestää kestitys, talkootanssit tai piirileikkejä. Tilaisuudet houkuttelivat ihmisiä paikalle ja toimivat samalla kyläläisten juhla- ja yhdessäolotilaisuutena. Yhteenkuuluvuuden lisäksi talkootyö auttoi sukupolvia arvostamaan toisiaan ja yhteistä ponnistelua. Maanviljelyksen teknillisen kehityksen myötä talkoiden merkitys muuttui ja nykyään talkoisiin osallistuminen on enemmän epäitsekästä työapua.

Yhteisön voima ja sen hyväksi tekeminen on yksi syy, miksi talkoiden perinne jatkuu vuosisadasta toiseen. Tulevaisuudessa talkooperinne voi saada uusia muotoja, jotka heijastavat tiettyä aikaa ja ajan tapoja.

Mediatiedote

16.4.2024

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö tukee Ähtäri Zoon Pikku-Karhun luontokoulua

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö edistää alan tutkimustyötä sekä tukee muillakin tavoin luonnon- ja ympäristönsuojelua Suomessa. Se jakaa vuosittain apurahaa luonnon- ja ympäristönsuojelua edistävään tieteelliseen, taiteelliseen ja kirjalliseen työhön, koulutukseen sekä kansalaisjärjestöjen toimintaan.

Tänä vuonna Suomen Luonnonsuojelun Säätiö jakoi apurahoja 33 hankkeelle yhteensä 95 280 euroa. Säätiö kertoo, että jaettu summa on sen koko historian toiseksi suurin. Vieraile ja välität ry sai Pikku-Karhun luontokoulun toimintaan säätiöltä 2500 euroa Osuuskunta Tradekan nimikkoapurahaa toiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen, apuraha on osa luonnonsuojelurahastoa.

Pikku-Karhun luontokoulu aloitti toimintansa syksyllä 2023

Pikku-Karhun luontokoulu on Ähtärin eläinpuiston tiloissa toimiva luontokoulu, joka tarjoaa ryhmille mahdollisuuden oppia ja oivaltaa luonnosta elämyksellisesti. Luontokouluopettajan suunnittelemat luontokoulupäivien ohjelmat vaihtelevat vuodenaikojen mukaan. Lisäksi tarjontaan kuuluvat retkireput, eli missä tahansa toteutettavat opetusmateriaalipaketit, jotka sisältävät tarvittavia tutkimus- ja mittausvälineitä luonnon tutkimiseen. Ohjelma tukee varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ympäristökasvatuksen opetussuunnitelmien tavoitteita ja sisältöjä.

Luontokoulua on rakennettu ja pilotoitu 1.3.2022 lähtien ELY-keskuksen ympäristökasvatuksen- ja valistuksen hankeavustuksella. Lukuvuoden 2023–2024 aikana luontokoulupäiviä avattiin koululaisryhmille noin 50. Luontokoulu on saanut innostuneen vastaanoton niin oppilaissa kuin opettajissakin. ”Olemme iloisia, että luontokoulu herättää kiinnostusta niin lapsissa kuin opettajissakin ja, että hankkeen jälkeen luontokoulu saa jatkoa, juuri niin kuin hanketta aloitellessa toivoimme”, toteaa Ähtäri Zoon intendentti ja Vieraile ja Välität ry:n puheenjohtaja Marko Haapakoski.

”Sana luontokoulusta on kiirinyt ja mukaan on tultu pitkienkin matkojen takaa. Parasta on ollut nähdä oivallus ja into luontokoululaisten kasvoilla opettajia myöten,” luontokoulupäiviä talven aikana pitänyt ympäristökasvattaja Laura Puikkonen toteaa.

”Lähialueen kuntia on ilmoittautunut jo mukaan ensi lukuvuodelle. Kuntien tuki yhdessä apurahan kanssa varmistaa luontokoulun jatkon,” hän päättää.

Viikonloppuna oli Ähtärin vuoro isännöidä Suomen Eläintarhayhdistyksen vuosikokousta

Vuosittainen kokoontuminen on aina odotettu tapahtuma, jossa pääsee tapaamaan kollegoita, vaihtamaan kuulumisia ja pohtimaan yhdessä ajankohtaisia asioita. Kokoontuminen on yleensä kaksipäiväinen, jolloin ehditään varsinaisen vuosikokouksen lisäksi kuunnella seminaarimuodossa asiantuntijaluentoja ja kertoa jäsentarhojen kuulumiset ja kokemukset menneeltä vuodelta.

Asiantuntijaluennot kiinnostivat jälleen

Tänä vuonna asiantuntijaluennot aloitti Länsi- ja Sisä-Suomen läänineläinlääkäri Anna-Maria Moisander-Jylhä. Hän kertoi uuden eläinten hyvinvointilain tärkeimpiä muutoskohtia. Moisander-Jylhä muistutti, että lain tarkoitus on edistää eläinten hyvinvointia, kunnioitusta ja kohtelua ja eläintarhoilla on tässä erityisen tärkeä rooli. Kaikki jäsentarhat kokivat lakimuutoksien vievän eläinten hyvinvoinnin takaamista ja valvontaa eteenpäin.

Korkeasaaren eläintenhoitaja Ville Vepsäläinen kertoi loukkaantuneiden villieläinten hoitamisesta ja sitä koskevasta lainsäädännöstä sekä sen muutoksista. Korkeasaaressa on Suomen suurin villieläinsairaala, joka hoitaa avun tarpeessa olevia luonnonvaraisia eläimiä, ja jonka hoidon tavoitteena on palauttaa eläimet hyväkuntoisina takaisin luontoon. Lue ohjeita luonnonvaraisen eläimen hoitoon heidän sivuiltaan.

Tutkija Mari Partanen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta piti etäyhteydellä luennon kestävästä matkailusta, vastuullisuudesta sekä tulevaisuuden matkailumahdollisuuksista esimerkiksi virtuaalimatkailun parissa. Eläintarhayhdistyksen jäseniä kiinnostaa luontaisesti kestävä matkailu, ja suurimmalla osalla onkin jo esimerkiksi Sustainable Travel Finland -tunnus. Partanen totesi myös luontomatkailun tutkitusti vähentävän stressiä ja lisäävän työstä palautumista sekä irrottautumista.

Etäyhteydellä liittyi mukaan myös apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopistosta. Hän on työskennellyt uransa aikana virustutkimuksen parissa ja kertoi kattavasti muun muassa lintuinfluenssan historiasta, viimekesäisestä muutoksesta viruksen leviämisessä sekä arvionsa tulevan kesän virustilanteesta, johon kaikkien yhdistyksen jäsentarhojen tulee valmistautua.

Eläintarhayhdistys perustettiin 23 vuotta sitten

Eläintarhayhdistys on epävirallinen Suomen eläintarhojen verkosto, joka perustettiin v. 2001 tarkoituksenaan tarhaeläinten hyvätasoisen hoidon edistäminen suomalaisissa eläintarhoissa sekä eläintarhojen roolin vahvistaminen luonnonsuojelussa. Sen jäseniä ovat Ähtärin lisäksi Korkeasaari, Ranua Resort, Hirvikartano, Luonnonvarakeskus, Maretarium, Sea Life, Särkänniemi sekä Tropicario.

Pääsiäisen aika ja kevät ovat heräämisen aikaa Ähtärin Eläinpuistossa. Eläimet alkavat vaihdella karvojaan ja nauttivat täysin siemauksin yhä enenevästä auringon valosta. Karhut ovat heränneet talviuniltaan ja pitkien nokosien jälkeen riittää virtaa painia veljien kanssa. 33-vuotias karhurouva Mimmikin on nauttinut lumileikeistä! Kevätaurinko on yleensä pääsiäiseksi sulattanut jo eläinpuistokierroksen polun lumet, ja 3km metsälenkin kävelee jo mukavasti hiekkapohjalla. 

Tänä vuonna tekemistä riittää! Perjantaina ja lauantaina eläinpuistossa järjestetään suositut eläinopastukset, joissa eläintenhoitaja kertoo kyseisestä lajista, meillä asuvista yksilöistä, omasta ja koko eläinpuiston työstä. Opastuksilla jää aina hyvin aikaa kysymyksille. Opastukset kestävät n. 20min, joten kannattaa jäädä kuuntelemaan ja oppimaan paljon uutta hauskaa tietoa, jota ei helposti muuten löydä! Pääsiäisen eläinopastukset järjestetään pe 29. ja la 30.3. seuraavasti:

• klo 10.15 panda
• klo 10.45 pikkupanda 
• klo 11.20 karhu

Lauantaina on Farmilla perinteiset Pääsiäismarkkinat klo 10-14, markkinoiden ajan Farmin alueelle on vapaa pääsy. Paikalla on runsaasti lähialueen yrittäjiä myymässä omia tuotteitaan, ruokakojuja ja tietenkin rapsuteltavana suloiset farmin eläimet. Klo 12.30 eläintenhoitaja järjestää farmilla ruokintakierroksen, johon saa vapaasti osallistua. 

Farmin seppä takoo pajassaan pääsiäisen aikana perjantaina ja lauantaina puiston aukioloaikojen sisällä. Tule vierailemaan sepän pajassa, kuuntele sepän tarinoita ja tutki käsin tehtyjä tuotteita -ehkä löydät pajasta sopivan tuliaisenkin kotiin! 

Perjantaina ja lauantaina on eläinpuistoon piilotettu runsaasti pääsiäisaarrejahtikortteja. Kortin löytämällä ja palauttamalla Zoo Shoppiin saa palkinnon mukaan! Tämä pitää pienet vierailijat tarkkoina koko kierroksen ajan. 

Ruokailu onnistuu retkihenkisesti eläinpuistokierroksen laavuilla, joilla polttopuut odottavat tulen tekijöitä, tai jos haluat vähän taukoa kotona kokkailusta, niin varaa pöytä ravintola Mesikämmenen herkulliseen pääsiäisbuffettiin! Buffet on tarjolla perjantaina ja lauantaina klo 17-20. Pöytävaraukset 030 62150. Katso koko buffetmenu ja hinnat täältä.

Tervetuloa viettämään pääsiäistä eläinten puistoon!

Karhujen Kevätrieha pidetään lauantaina 2.3.2024

Ähtäri Zoon karhut ovat alkaneet jo kolkuttelemaan talvipesänsä ovia, ja niiden talviuni on hiljalleen päättymässä! Tämän viikon lauantaina, eli 2.3., järjestetään perinteinen Karhujen Kevätrieha eläinpuiston karhujen heräämisen kunniaksi. Karhujen Kevätriehassa karhulan talvipesien luukut avataan ja karhut pääsevät ulkoilemaan jälleen talviunen jälkeen iloisten katsojien toivottaessa heidät tervetulleeksi uuteen vuoteen.  

Ohjelmaa riittää

Eläinpuistossa on päivän ajan käynnissä aarrejahti, joten etenkin perheen pienimpien kannattaa pitää silmät tarkasti auki! Kaikille aarteen löytäneille on pieni palkinto luvassa. Karhulassa kannattaa olla paikalla viimeistään klo 11.30 jolloin alkaa karhujen eläinopastus. Lisäksi Ähtärin pesäpallojaoston jäsenet paistelevat ja myyvät makkaraa karhulan ylätasanteella klo 11.00-12.30. Päivän aikana järjestetään monipuolisesti muitakin eläinopastuksia:

klo 10:00 Panda

klo 10:45 Pikkupanda

klo 11:30 Karhu

klo 13:00 Panda

klo 13:45 Ilves

Ruokailu onnistuu mukavasti myös Pandatalossa tai puistokierroksella

Pandatalon Deli & Café on auki klo 10-17 ja lounasta on tarjolla klo 11-15. Lounaaseen kuuluu nyt hiihtolomalla runsas salaattipöytä, vegaanikeitto, lihapullat ja muusi +juomina vesi, kahvi/tee. Kahvilassa on myös perinteiset makeat ja suolaiset herku tarjolla. 

Jos haluaa tuoda päivään lisää retkitunnelmaa, niin kierrokselle voi aina ottaa omat eväät mukaan ja nauttia ne Saukkolan laavulla tai Hirviaitauksen grillikatoksessa, laavuilla on polttopuut valmiina odottamassa.

Hiihtoloman lipputarjous lapsille

Nyt kannattaa hyödyntää myös hiihtolomien lipputarjous, jolla lasten liput saa puoleen hintaan! Voit ostaa liput ennakkoon lippukaupastamme hintaan 7,50€ tai tapahtumapäivänä eläinpuiston Zoo Shopista hintaan 8,50€. 

Karhujen herääminen riippuu lämpötilasta 

Karhut heräävät Ähtäri Zoossa tavallisimmin maaliskuun alussa, kun ulkolämpötila alkaa hiljalleen nousta. Kuitenkin lämpötilojen vaihdellessa vuosittain, on vaikeaa ennustaa, milloin karhut heräävät. Karhujen talvipesät seuraavat ympäristön lämpötiloja, ja tämän takia karhujen talviunen kesto riippuukin paljolti säästä ja lämpötilasta. Tänä vuonna karhut kuitenkin päättivät herätä melko samaan aikaan kuin viime vuonnakin.   

Tule tervehtimään Ähtäri Zoon karhuperhettä ja toivottamaan hyvää huomenta Mimmille, Jakille, Kasperille, Jesperille ja Joonatanille. Tervetuloa juhlimaan kanssamme Karhujen Kevätriehaa lauantaina! 

Myös eläinpuiston asukeissa on ystävyyksiä, joita ei välttämättä luonnossa asuvilla yksilöillä muodostuisi. Muun muassa ilvekset Pamela ja Onerva viihtyvät hyvin samassa tarhassa, vaikka luonnossa ilvekset ovatkin yksineläjiä. Odottamattomat kaverukset löytyy rantaelämää talosta, jossa kanadanhanhi ja metsähanhi ovat löytäneet yhteisen sävelen. Mutta ehkä tunnetuimmat kaverukset Ähtärissä ovat tällä hetkellä talviunilla, nimittäin karhulan veljekset Kasper, Jesper ja Joonatan. Luonnossa uroskarhut elävät lähes poikkeuksetta yksinään ja hakeutuvat naaraan seuraan vain, kun kiima-aika on ajankohtainen. Muuten, jos uroskarhu kohtaa luonnossa toisen uroksen, ovat yleensä seuraukset jommalle kummalle kohtalokkaat.

Ystävänpäivän kunniaksi eläinpuistossa on 14.-18.2.2024 kestävä kampanja, jonka aikana saa kaksi päivälippua yhden hinnalla. Nyt jos koskaan on hyvä hetki tuoda ystävä eläinpuistokierrokselle! Tarjous koskee paikan päältä ostettuja päivälippuja, ja tarjoamme lipuista edullisimman. Lipunmyynti on auki matkamuistomyymälässä Zoo Shopissa ma-la klo 10-15 ja sunnuntaisin Hotelli Mesikämmenen vastaanotossa. Tervetuloa!