Ähtärissä järjestetään 25.2.2023 talvimaastopyöräilytapahtuma. Kilpailussa on useita eri sarjoja, joista löytyy sopiva niin aloittelevalle talvipyöräilijälle kuin lajin konkarillekin. Myös reittejä löytyy erilaisia: valittavana on 10, 25 ja 50 km reitti. Sähköpyöräilijöille on erikseen 25 ja 50 km sarjat. Pyöräilykilpailussa kaikilla reiteillä on sekä upeita metsäosuuksia että tieosuuksia.

Talvipyöräilyyn suositellaan läskipyörää tai leveärenkaista maastopyörää. Kapearenkaisella pyörällä ajaminen ei onnistu. Hyvä ja säänmukainen varustus riittää. Pyöräilykypärä on pakollinen varuste.

Metsäpeurakoordinaattori Hanna-Maija Lahtinen suositteli meidän Pera-metsäpeuran siirtoa Korkeasaareen. Siellä oli tarvetta uudelle hirvaalle, ja koska Pera on luonteeltaan rauhallinen, se oletettiin sopivan hyvin Korkeasaaren metsäpeuralaumaan. Pera oli meidän toisen lisääntyvän metsäpeuralauman aikuinen hirvas ja se oli saanut meillä jo useita jälkeläisiä. Monipuolistaakseen metsäpeurojen eläintarhakantaa Peran oli hyvä siirtyä lisääntymään Korkeasaareen uusien vaatimien kanssa. Peran kantamat geenit ovat erityisen tärkeitä, sillä se on lähtöisin luonnosta Lappajärveltä ja se tuli Ähtäriin Lauhavuoren totutustarhasta.

Pandat, Lumi ja Pyry, ovat olleet Ähtärissä jo viisi vuotta!

Pandojen viisivuotisen Ähtärissä olon kunniaksi lauantaina 18.2. järjestetään Ähtäri Zoon Pandatalossa juhla, jossa tekemistä riittää etenkin perheen pienimmille, mutta tietenkin myös isommille perheenjäsenille. Pandataloon voit lauantaina tulla kuuntelemaan muun muassa pandaopastuksia, jolloin onkin loistava tilaisuus oppia lisää Lumista ja Pyrystä sekä pandoista ylipäätään. Oppaalta voit myös rohkeasti kysyä kaikenlaisia askarruttavia kysymyksiä pandoihin liittyen!

Haluatko sukeltaa syvemmälle eläinpuiston kulisseihin, ja oppia enemmän erilaisista eläimistä? Haluatko tietää tarkemmin eläinpuistojen ja -tarhojen tarkoituksesta tai lajiensuojelutyöstä?

Ähtäri Zoo on yhteistyössä ammattikorkeakoulu Haaga-Helian luovan toimiston Krean opiskelijoiden kanssa toteuttanut podcast-sarjan Eläimet eilen, tänään ja huomenna, jossa eläinpuiston ja sen asukkaiden saloihin sinut johdattavat muun muassa Ähtäri Zoon ympäristökasvattaja Selma Närkki sekä intendentti Marko Haapakoski. Eläimet eilen, tänään ja huomenna podcast-sarjan jaksot julkaistaan Spotifyssa, ja ensimmäinen jakso on kuunneltavissa torstaista 23.2. alkaen. Uusi jakso ilmestyy aina torstaisin.

Podcast-sarjassa on neljä jaksoa, joista jokaisessa käsitellään eri eläimiä. Podcasteissa tutustutaan tarkemmin metsäpeuroihin, visentteihin, pandoihin ja lumileopardeihin, jotka ovat kaikki uhanalaisia eläinlajeja. Intendentti Marko Haapakoski ja ympäristökasvattaja Selma Närkki pureutuvat muun muassa uhanalaisuuden syihin ja siihen, millainen on eläinpuiston rooli suojelutyössä osana Euroopan ja koko maailman laajuista lajiensuojeluverkostoa. Podcasteissa Marko ja Selma kertovat myös Ähtäri Zoossa asuvista yksilöistä, kuten pandaparista Lumista ja Pyrystä.

Ota seurantaan Ähtäri Zoon sosiaalisen median kanavat, Facebook, Instagram ja TikTok, jotta pääset seuraamaan mitä podcast-jaksojen kuvaamisen kulissien takana tapahtui. Somessa pääset näkemään myös muuta lisämateriaalia!

Leopold, yksi Ähtärin eläinpuiston susilauman jäsenistä, jouduttiin heikentyneen kunnon vuoksi lopettamaan. Leopold syntyi Ähtärissä 17.5.2008. Leopold oli siis sudeksi jo iäkäs yksilö. Alustavan tutkimuksen mukaan Leopoldin nopeaan kunnon heikkenemiseen johtivat kasvainmuutokset. Kuitenkin tarkemmat yksityiskohdat kunnon heikentymisen syistä paljastuvat myöhemmin Ruokaviraston suorittamassa ruumiinavauksessa. 

Ähtärin pandojen tilanne on kirvoittanut mukavaa keskustelua lajiensuojelusta. Pandojen luonnonpopulaatio on yli tuplaantunut pohjalukemistaan ja on nyt noin 2000 yksilöä. Parantunut tilanne luonnossa on pitkälti kansainvälisen yhteistyön ansiota. Kiinan metsähallinto SFGA perusti 1980-luvulla pandojen suojeluohjelman, joka perustuu kansainvälisen asiantuntijaverkoston huippuosaamiseen. Tieteilijöiden yhteistyöllä selvitettiin muun muassa pandojen elinympäristöt ja pandojen perusekologia.

Näiden perusteella on pystytty tekemään mitattavasti vaikuttavia suojelutekoja sekä vähentämään salametsästystä ja konflikteja paikallisten ihmisten kanssa.

Myös eläinpuistot ovat auttaneet merkittävästi pandojen tilanteen parantumiseen. Eläinpuistoissa ympäri maailmaa tehdään arvokasta työtä, jossa selvitetään esimerkiksi pandan lisääntymisen saloja. Osa tästä työstä on sellaista perustutkimusta, jota olisi ollut lähes mahdoton toteuttaa maastossa.